Tampereella Rouvali tarttuu sinfonioihin ensimmäistä kertaa. ”Sibeliuksesta voi tehdä sellaista vanhanaikaista sointimassaa tai sitten nuorekkaampaa. Haluaisin raikkaampia, kevyempiä, läpikuultavampia sinfonioita”, hän linjaa Rondon haastattelussa. Sibeliuksessa häneen kolahtaa erityisesti ”ovela, nerokas ja haastava” rytminkäsittely ja säveltäjän tapa yhdistää harmonia ja rytmiajattelu. Teoksissa saa olla rosoa. Sibeliuskin on ihminen.
Kerromme syyskuun lehdessämme myös Sibeliuksen lauluista, joista monet ovat tuntemattomia. Niistä löytyy yllättävää villiä voimaa. Kaikki säveltäjän 109 laulua kuullaan syyskuussa Ritarihuoneella järjestettävässä neljän konsertin sarjassa. Esiintyjinä on kymmenen suomalaista eturivin laulajaa.
Luova klarinetisti
Klarinetisti Christoffer Sundqvist lähtee aina harjoituksiin sillä päämäärällä, että niissä löytyy uusia sointeja ja musiikillisia ideoita. Erityisesti tämä toteutuu uudessa musiikissa, jonka kantaesittäjänä Sundqvist on kunnostautunut, mutta luovuus ja ilmaisun kipinä säilyy myös orkesterityössä. Hän kertoo Rondon haastattelussa eri rooleistaan niin solistina, kamarimuusikkona, Radion sinfoniaorkesterin sooloklarinetistina kuin Pietarsaari Sinfoniettan ja kaupungissa järjestettävän Rusk-festivaalin taiteellisena johtajana.
Pianismin uudet toivot
Kolmatta vuotta toimiva Nuorten pianoakatemia antaa nuorille lahjakkuuksille yhteisöllistä voimaa ja positiivista kierrettä, jossa henkinen kasvu on tärkeämpää kuin kilpailumenestykset. Elokuussa akatemian kesäperiodi järjestettiin Huhkojärven tilalla Mäntän Musiikkijuhlien yhteydessä. Rondo vieraili paikan päällä ja jututti pedagogeja ja oppilaita. ”Persoonallisuus ja oma anti on suomalaisille pianisteille ainut mahdollisuus pärjätä kilpailussa esimerkiksi osaamiseltaan huikeiden kiinalaisten kanssa”, toteaa mukana ollut Juilliardin professori Matti Raekallio.
