Ulkomailta

Hampurin uusi Elbphilharmonie on vihdoin luovutettu käyttäjille, ja Münchenin uuden konserttisalin arkkitehtikilpailu on pantu käyntiin. Lontoossa on otettu takapakkia, mutta Persianlahden maissa ja Aasiassa rakennusbuumi jatkuu.   Hampurin Elbphilharmonien akustiikan testaukset ja muut viimeistelyt ovat parhaillaan käynnissä, ja avajaiskonsertti pidetään 11. tammikuuta. Siinä soittaa Pohjois-Saksan radio-orkesteri, nykyiseltä nimeltään NDR Elbphilharmonie Orchester ylikapellimestarinsa Thomas Hengelbrockin johdolla. Mukana on myös NDR:n ja Baijerin yhdistetty radiokuoro ja komea solistijoukko Jonas Kaufmannista ja Anja Harterosista alkaen. Avajaiskonsertin otsikko ”Tilaksi […]

Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnon on saanut tänä vuonna tanskalainen Hans Abrahamsen. Abrahamsen sai 47 000 euron suuruisen palkinnon laulusarjastaan Let Me Tell You, Teos on kirjoitettu sopraano Barbara Hanniganille, joka myös kantaesitti sen. Raati kuvailee laulusarjan ”avautuvan monella tasolla, ja sen hauraista mutta vakaasti hallituista tekstuureista huokuu sisällökkyys ja hienostuneisuus”. Suomesta ehdokkaina olivat tänä vuonna Antti Paalanen haitarilevyllään Meluta ja Sebastian Fagerlund fagottikonsertollaan Mana.   Palkinto oli yksi askel lisää Abrahamsenin teoksen voittokulkuun. Siitä tehty levytys, […]

Tokion Suntory Hall juhlisti lokakuussa 30-vuotista olemassaoloaan Wienin filharmonikkojen viikolla. Orkesterin 60-vuotinen, tiivis Japanin-kytkös voi vaikuttaa konservatiivisten kauneudenpalvojien liitolta, mutta takana on muutakin.   Millä konserttitalolla on mahdollisuus kutsua 30-vuotisjuhliinsa sekä Wienin filharmonikot että Dresdenin Staatskapelle yli viikoksi (jälkimmäisen ohjelmassa mm. Wagnerin Ring) – sen lisäksi, että aiemmin kaudella on jo kuultu kaikki Beethovenin sinfoniat Berliinin filharmonikkojen ja kaikki Brucknerin sinfoniat Staatskapelle Berlinin esittämänä?  Suntory Hallissa pyörii jatkuvasti uskomaton kansainvälisten orkesterien tähtikaarti sekä talon itsensä että […]

Ei Japanin-matkaa ilman kabukia! Parempaa tapaa eläytyä maan historiaan, estetiikkaan ja moraalikäsityksiin ei ole kuin tämä alkujaan populaari teatteri. Jos mutkikkaat juonet alkavat kyllästyttää, aina voi keskittyä äänellis-näyttämölliseen luonnehdintaan. Kaikki kurkun sisuksista lähtevä on käytössä paineisesta raakkumisesta huikentelevaan kimitykseen. Esitys jakautuu kertoja-laulajien ja roolihenkilöiden välillä monitasoisesti, mikä korostaa japanilaisen musiikin peruspiirrettä, heterofonisuutta, joka tekee siitä jännittävän.   Joulukuun aikaan ja ennen sitä monien kabuki-teatterien ohjelmistossa on Kanadehon Chûshingura, koska se perustuu kyseisenä aikana vuonna 1702 […]

Kateeksi käy berliiniläisiä: kahden upean konserttitalon lisäksi se on saanut uuden musiikki- ja koulutuskeskuksen, Barenboim-Said -akatemian, jonka suunnitelmat julkistettiin vastikään.   Vuonna 2015 toimintansa aloittaneen akatemian ajatus syntyi kapellimestari Daniel Barenboimin ja palestiinalaissyntyisen kirjailijan Edward Saidin perustaman West-Eastern Divan -orkesterin ympärille. Orkesterin ajatus yhdistää israelilaisia, palestiinalaisia ja arabimaiden muusikoita rauhanajatuksen hengessä haluttiin ulottaa myös koulutukseen. Akatemia toimii niin, että 90 arabi- ja israelilaisnuorelle annetaan stipendi, joka käsittää neljän vuoden opiskelun Berliinissä. Opetukseen ei kuulu ainoastaan […]

Budapestissä tehdään suomalaista musiikinhistoriaa, kun Einojuhani Rautavaaran esikoisooppera Kaivos saa näyttämöllisen kantaesityksensä 21. lokakuuta Unkarin valtionoopperassa – yli 50 vuotta valmistumisensa jälkeen.   Einojuhani Rautavaaran Kaivos (1958/63) on suomalaisen oopperan surunlapsia. Se osallistui Wihurin säätiön ja Kansallisoopperan sävellyskilpailuun, jossa se sai erikoispalkinnon. Sitä ei kuitenkaan esitetty, koska oopperan johtokunta piti sitä arveluttavana. Syynä oli poliittisesti tulenarka aihe, yhteisön taistelu diktatuuria vastaan. Teos sai inspiraationsa Unkarin vuoden 1956 kansannoususta, joka päättyi neuvostoarmeijan väkivaltaiseen väliintuloon. Kaivos pääsi julki Yleisradion […]

Darmstadtin nykymusiikkijuhlilla on myyttinen paino. Siellä alkoi vuonna 1946 musiikin vallankumous, ja kaupungin nimikin on valjastettu ”vaikean ja yleisöstä vieraantuneen” modernismin kuvaajaksi. Mitä Darmstadtiin kuuluu tänään? Säveltäjä Juhani Vesikkala kävi ottamassa selvää.   Darmstadtin kesäkurssit Saksassa ovat alkuvuosistaan lähtien houkutelleet uuden musiikin säveltäjiä ja kärkimuusikoita. Sekä festivaali että kurssi ovat kokoluokassaan vailla vertailukohtaa. Säveltäviä ja esittäviä kurssilaisia oli tänä vuonna yhteensä 450 lähes 50 valtiosta, ja opettajia yli 40. Täällä tehtiin sodanjälkeisen modernismin vallankumousta, mutta […]

  Drottningholmin linnateatterin uusi Don Giovanni yhdistelee ylhäistä ja alhaista, poeettista ja rienaavaa, energiaa ja pahanenteistä hiljaisuutta – siis juuri Mozartille ominaista inhimillistä ristiriitaisuutta. Mutta miksi ainutlaatuinen näyttämö jätettiin hyödyntämättä?   Rock-festivaaleilla tapahtuneet raiskaukset ovat olleet Ruotsissa viime aikojen kuuma keskustelunaihe. Tämän teeman ajatonta ulottuvuutta sivuaa myös Mozartin Don Giovanni, joka oli 250 vuotta täyttävän Drottningholmin linnateatterin kesän uusi produktio.    Egoistisen rietastelijan tarina kerrottiin 1700-luvun epookissa mutta silti nykyaikaisena ja sähäkän energisenä musiikkiteatterina. Esityksen […]

Valeri Gergijev on paitsi maailmaa kiertävä kapellimestari ja Mariinski-teatterin kaikki langat käsissään pitävä organisaattori, myös huomattavien venäläisten liiketoimien omistaja ja Vladimir Putinin ystävä. Miltä Gergijevin bisnesimperiumi näyttää?   Mariinski-teatterin taiteellinen johtaja Valeri Gergijev kirjasi veroilmaukseensa 2015 yli 130 miljoonaa ruplaa (elokuun kurssilla 1,7 miljoonaa euroa), mikä ei kai tällä taiteellisella tasolla ole erityisen paljon. Hän on kuitenkin lähes ainoa Putinille läheinen ihminen, johon suhtaudutaan vilpittömän myönteisesti ulkomailla. Näkyvä ”hyväntahdon lähettilään” asema auttaa junailemaan asioita ja […]

  Ranskankielisestä oopperasta löytyy paljon muitakin unohdettuja aarteita kuin edellä esitelty La Juive. Berliinin oopperakesän huipentajina olivat Bohuslav Martinun Juliette ja Jules Massenet’n Tuhkimo, joihin törmää harvoin. Molemmat saivat ensiluokkaiset ohjaukset. Vaikka Martinu on tshekki, Julietta henkii 1930-luvun Pariisin avantgardeteatterin tunnelmaa. Se perustuu Georges Neveux’n näytelmään, joka on surrealismin läpitunkema. Päähenkilö Michel palaa kaupunkiin, jossa on tavannut rakkaansa, mutta huomaakin joutuneensa unohduksen labyrinttiin, jossa ihmiset valeltavat irrallisina vailla muistia ja menneisyyttä. Hän tapaa uudelleen Juliettansa […]

  Fromental Halévyn Juutalaisnainen oli 1800-luvun puolenvälin suurin oopperahitti, mutta antisemitismi lopetti sen lennon. Nyt se on palaamassa lavoille, syystä: teos kertoo rasismista, uskonnollisen ääriajattelun tuhovoimasta ja suvaitsevaisuuden tarpeesta.   Grand opéraa, 1800-luvun ranskalaista valtatyyliä muistellaan aikansa Hollywood-spektaakkelina, jossa jättikuorot, baletit ja ylelliset lavasteet ovat draamaa tärkeämpiä. Tässä yleistyksessä sorrutaan teosten aliarvioimiseen. Totta kai niiden piti houkutella katsomoon nousevaa porvaristoa, mutta rönsyjen ytimessä oli usein kova poliittinen sanoma. Kaksi grand opéran suosituinta teosta, Halévyn Juutalaisnainen […]

  Karlheinz Stockhausenin megalomaanisen Licht-oopperasarjan tuotannot ovat harvinaisia, mutta Baselin ooppera päätti kautensa sen Torstai-osaan. Kriitikoiden mukaan messiaaninen seikkailu muuttui matkaksi lapsuuden komplekseihin. Anu Komsi loisti naispääosassa.   Karlheinz Stockhausenin Licht-oopperat on omistettu eri viikonpäiville, ja kokonaisuus on puolta pidempi kuin Wagnerin Nibelungin sormus. Säveltäjän yritys yhdistää livemusiikki, elektroniikka, tanssi ja näyttämöteknologia tuottaa niin megalomaanisen tuloksen, että oopperat ovat päässeet harvakseltaan tuotantoon niiden kalleuden vuoksi. Donnerstag aus Licht sai kantaesityksensä 1981 La Scalassa, ja toisen […]