B iberin katolinen Requiem sai ensiesityksensä samassa Salzburgin katedraalissa, jossa Mozart myöhemmin esiintyi kirkkosäveltäjänä. Noin puolituntinen sielunmessu kasvaa hyvin erilaisesta tunnemaisemasta kuin Mozartin musiikki, taustanaan sotien, tautien ja nälän kurittama Keski-Eurooppa. Ankaran polyfonian ja koruttomien soolojen yhdistelmä antaa teokselle protestanttisen askeettisen yleisilmeen, mutta samalla musiikista huokuu täysbarokin kekseliäisyys. Sen laajin osa, Dies irae (”Vihan pävä”), riepottelee ihmisparan sielua tiuhaan vaihtuvissa kohtauksissa. Lionel Meunier on ympäröinyt Requiemin teoksilla, jotka vahvistavat sen synkkää viestiä, mutta kuljettavat […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.