RondoCd

  Viulun ja kosketinsoittimen duosonaatti kehittyi 1700-luvun lopulla uudenlaiseksi sosiaalisia taitoja edellyttäväksi musiikinlajiksi. Aristokraattisissa piireissä soitinten tehtävänjako kuvasti ajan seurustelukulttuuria: pianoa soitti pääsääntöisesti nainen ja...

  Pianotrio edusti vielä 1700-luvun lopulla keveähköä seurustelumusisointia, mutta Beethoven näytti omilla trioillaan tietä monumentaalisempaan ilmaisuun. Franz Schubertin pianotrioissa teostyypistä kasvoi eeppinen, romanttista laveutta ja...

  Kalevi Aho (s. 1949) on yksi Suomen kansainvälisesti menestyneimpiä säveltäjiä, vaikka asiaa ei meillä aina muisteta painottaa. Guardian-lehden mukaan Aho kuuluu kymmenen merkittävimmän pohjoismaisen...

  Esa-Pekka Salonen ilmestyi julkisuuteen modernistisena säveltäjänä, mutta komeettamainen kapellimestarin ura kaappasi julkisuuskuvan pitkäksi aikaa. 1980-luvun loppuvuosia lukuun ottamatta hän on kartuttanut tuotantoaan tasaisesti. Häntä...

  Sinfonietta on sinfonia-sanan pienennysmuoto eli diminutiivi, ”pieni sinfonia” kokoonpanoltaan tai kestoltaan. Nykyään sana esiintyy useimmin orkesterin nimessä, kuten Tapiola Sinfonietta tai Kymi Sinfonietta, jolloin...

  Peter Jablonski nousi kuuluisuuteen 1990-luvulla nuorena klaveerileijonana, joka levytti keskeistä pianokirjallisuutta mm. Decca-levymerkille. Nuo julkaisut tuntuvat hautautuneen äänilevyn hullujen vuosien vyöryyn. Parikymmentä vuotta myöhemmin...

Loppuvuodesta 1878 Johannes Brahms kasvatti kolmannen ja viimeisen kerran pitkän parran. Säveltäjä valitti, että ”sileäleukaisena sinua pidetään pappina tai näyttelijänä”. Samaan aikaan Brahms kasvatti...

  Camille Saint-Saënsin (1835-1921) pianokonsertot eivät vain juurruttaneet lajityyppiä Ranskan maaperään, vaan ne uudistivat ja puhdistivat konsertoivaa ilmaisua. Saint-Saëns oli menestyksekäs, ympäri maailmaa esiintynyt pianovirtuoosi,...

  Johannes Brahms (1833–1897) valmistautui 1890-luvun alussa viettämään eläkepäiviä, mutta tutustui Meiningenissa hoviorkesterin klarinetistiin Richard Mühlfeldiin (1856–1907). Brahms kuuli Mühlfeldin soittavan mm. Mozartin klarinettikvintettoa ja...

  Jean Sibelius kirjoitti 1.1.1900 kirjeen Ainolle: ”Katsotaan, mitä uusi vuosisata tuo Suomelle ja suomalaisille.” Ehkä kommentissa voi löytää jälkikäteen vähän traagista ironiaa. Aino Sibelius...

Vuonna 1972 alkunsa saanut Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri on viime vuosina uudistunut monin tavoin. Orkesteri on säilyttänyt persoonallisuutensa, jonka se loi vuosikymmenien aikana perustajansa, johtajansa ja...

    Unkari lähentyi 1930-luvun lopulla Hitlerin Saksaa, mikä antoi lähtökäskyn Béla Bartókille (1881–1945). Hän lähetti USA:han ensin sävellystensä käsikirjoitukset ja seurasi itse vaimoineen lokakuussa 1940. Uudessa maailmassa emigranttisäveltäjä jäi vaille säännöllistä tuloa, ja yksi tulonlähde oli työskentely yliopistoissa. Columbia-yliopisto palkkasi Bartókit tutkimaan balkanilaisen kansanmusiikin kokoelmiaan, ja vuonna 1943 säveltäjä piti Harvardissa luentosarjan omasta musiikistaan. Luentosarjan seurauksena Bartókin terveys romahti, ja sairaalassa hänellä diagnosoitiin leukemia. Perheen taloudellinen ahdinko oli entistä tukalampi, mutta Bartók ei suostunut […]