RDO 215 Energiaa Lahdesta
Sinfonietta on sinfonia-sanan pienennysmuoto eli diminutiivi, ”pieni sinfonia” kokoonpanoltaan tai kestoltaan. Nykyään sana esiintyy useimmin orkesterin nimessä, kuten Tapiola Sinfonietta tai Kymi Sinfonietta, jolloin...
RDO 214 Tansseista pienoisrunoudeksi
Peter Jablonski nousi kuuluisuuteen 1990-luvulla nuorena klaveerileijonana, joka levytti keskeistä pianokirjallisuutta mm. Decca-levymerkille. Nuo julkaisut tuntuvat hautautuneen äänilevyn hullujen vuosien vyöryyn. Parikymmentä vuotta myöhemmin...
RDO 213 Berg ja Brahms mestarin käsissä
Loppuvuodesta 1878 Johannes Brahms kasvatti kolmannen ja viimeisen kerran pitkän parran. Säveltäjä valitti, että ”sileäleukaisena sinua pidetään pappina tai näyttelijänä”. Samaan aikaan Brahms kasvatti...
RDO 212 Camille Saint-Saënsin pianokonsertot 1 & 2
Camille Saint-Saënsin (1835-1921) pianokonsertot eivät vain juurruttaneet lajityyppiä Ranskan maaperään, vaan ne uudistivat ja puhdistivat konsertoivaa ilmaisua. Saint-Saëns oli menestyksekäs, ympäri maailmaa esiintynyt pianovirtuoosi,...
RDO 211 Hyvästijätön henkeä
Johannes Brahms (1833–1897) valmistautui 1890-luvun alussa viettämään eläkepäiviä, mutta tutustui Meiningenissa hoviorkesterin klarinetistiin Richard Mühlfeldiin (1856–1907). Brahms kuuli Mühlfeldin soittavan mm. Mozartin klarinettikvintettoa ja...
RDO 210 Kansallissankari nousee
Jean Sibelius kirjoitti 1.1.1900 kirjeen Ainolle: ”Katsotaan, mitä uusi vuosisata tuo Suomelle ja suomalaisille.” Ehkä kommentissa voi löytää jälkikäteen vähän traagista ironiaa. Aino Sibelius...
RDO 209 Tukholman muistoja ja kirkastettua yötä
Vuonna 1972 alkunsa saanut Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri on viime vuosina uudistunut monin tavoin. Orkesteri on säilyttänyt persoonallisuutensa, jonka se loi vuosikymmenien aikana perustajansa, johtajansa ja...
RDO 208 Bartókin klassikot
Unkari lähentyi 1930-luvun lopulla Hitlerin Saksaa, mikä antoi lähtökäskyn Béla Bartókille (1881–1945). Hän lähetti USA:han ensin sävellystensä käsikirjoitukset ja seurasi itse vaimoineen lokakuussa 1940. Uudessa maailmassa emigranttisäveltäjä jäi vaille säännöllistä tuloa, ja yksi tulonlähde oli työskentely yliopistoissa. Columbia-yliopisto palkkasi Bartókit tutkimaan balkanilaisen kansanmusiikin kokoelmiaan, ja vuonna 1943 säveltäjä piti Harvardissa luentosarjan omasta musiikistaan. Luentosarjan seurauksena Bartókin terveys romahti, ja sairaalassa hänellä diagnosoitiin leukemia. Perheen taloudellinen ahdinko oli entistä tukalampi, mutta Bartók ei suostunut […]
RDO 207 Auvergnen laulut
”Asuin niihin aikoihin maaseudulla, alueella, jossa maalaiset yhä lauloivat ilokseen. Vierailin maatiloilla ja kylissä kuuntelemassa heidän laulujaan, sain vanhat miehet ja naiset laulamaan, paimenpojat...
RDO 206 Luonnon ja saamelaisuuden puolesta
Pitkää horisonttia ja kaiken pysyvyyttä alleviivaavat urkupisteet ovat perinteinen musiikin keino luonnon kuvaamiseen, ja niitä käyttää paljon myös Outi Tarkiainen. Hänen vangitsevaa musiikkiaan sisältävä...
RDO 205 Sukulaissielut kohtaavat
Polska Pandolfi ei ole pelkkä konseptikopio Kreeta-Maria Kentalan edellisestä levystä, joka yhdisteli J. S. Bachin sooloviuluteoksia ja kaustislaisia pelimannisävelmiä. Italialaisen varhaisbarokin vapaa virtuoosisuus on...
RDO 204 Sisäisiä tunteita puheen rytmillä
Määrissä, nykyisen Tsekinmaan koillisnurkassa syntynyttä Leos Janáčekia (1854–1928) ei voi luonnehtia kansallisromantikoksi tai edes folkloristiksi, vaikka tsekkiläinen kansanmusiikki on vaikuttanut syvällisesti hänen musiikkiinsa.
Janáček työskenteli...