RDO 189 Meditaatioita pyhän äärellä.
Heinrich Ignaz Franz Biberin (1644-1704) viisitoista Rosenkranz-sonaattia eli sonaatit rukousnauhamysteereistä yhdistävät barokin intohimon hengellisten salaisuuksien tutkimiseen sekä virtuoosiseen soittotekniikkaan. Biber astui alle kolmekymppisenä Salzburgin...
RDO 217 Konserttojen konkari
Kalevi Aho (s. 1949) on yksi Suomen kansainvälisesti menestyneimpiä säveltäjiä, vaikka asiaa ei meillä aina muisteta painottaa. Guardian-lehden mukaan Aho kuuluu kymmenen merkittävimmän pohjoismaisen...
RDO 223 Koko kansan säveliä
Oskar Merikannon (1868–1924) yksinlauluja on joskus erehdytty pitämään kansanlauluina, mutta ainakin yhtenäiskulttuurin kultaisina vuosina niitä saattoi luonnehtia kansan lauluiksi. Kun Sibelius keskittyi yksinlauluissaan ruotsinkielisiin...
RDO 180 Viulun velhon kamariyhtyeet
Saksalainen Christian Tetzlaff (s. 1966) on suurimpia persoonallisuuksia maailmaa kiertävien viulusolistien keskuudessa. Hän on ottanut soittoonsa paljon oppia ns. ”puhuvan musiikin” periaatteista: hän käyttää...
RDO 185 Aika Matka
Ludwig van Beethovenin (1770-1827) kolme pianosonaattia op. 2 on laadittu osoittamaan nuoren pianistisäveltäjän asiantuntemusta, monipuolisuutta ja häikäilemätöntä rohkeutta. Mittakaava on Mozartiin ja Haydniin nähden...
RDO 196 Suomalaista pianoromantiikkaa
Risto-Matti Marin on tullut tunnetuksi uuden ja vanhemman suomalaisen pianomusiikin lähettiläänä sekä klassisten transkriptioiden virtuoosina. Hänen uusin levynsä käsittää Ilmari Hannikaisen, Sirkka Harjunmaan, Einari...
RDO 208 Bartókin klassikot
Unkari lähentyi 1930-luvun lopulla Hitlerin Saksaa, mikä antoi lähtökäskyn Béla Bartókille (1881–1945). Hän lähetti USA:han ensin sävellystensä käsikirjoitukset ja seurasi itse vaimoineen lokakuussa 1940. Uudessa maailmassa emigranttisäveltäjä jäi vaille säännöllistä tuloa, ja yksi tulonlähde oli työskentely yliopistoissa. Columbia-yliopisto palkkasi Bartókit tutkimaan balkanilaisen kansanmusiikin kokoelmiaan, ja vuonna 1943 säveltäjä piti Harvardissa luentosarjan omasta musiikistaan. Luentosarjan seurauksena Bartókin terveys romahti, ja sairaalassa hänellä diagnosoitiin leukemia. Perheen taloudellinen ahdinko oli entistä tukalampi, mutta Bartók ei suostunut […]
RDO 166 Venäläisyyden syövereissä
Sergei Rahmaninov hautoi pitkään toista pianosonaattiaan, ennen kuin loppuvuodesta 1913 ryhtyi säveltämään sitä maaseutuasunnossaan Ivanovkassa. Nopeasti valmistuneesta b-molli-sonaatista op. 36 tuli vapaasti klassisille muodoille...
RDO 169 Kamarimusiikin airut
Säveltäessään kahta viulu-piano-sonaattiaan 1920-luvun alussa Béla Bartók (1881-1945) päätti luopua opusnumeroiden käytöstä kasvavan kansanmusiikkiaiheistonsa vuoksi. Hän katsoi teostensa olevan viime kädessä kollektiivisia, eivät ainoastaan...
