Ulkomailta

Jälleen on saatu uusi versio Wagnerin Niebelungin sormuksesta. Stefan Herheimin ohjaus Berliinin Deutsche Operissa oli analyyttinen ja huumorilla ja kitschillä etäännytetty esitys esityksen rakentamisesta. Pientä pettymystä lievensivät tasokas laulajakaarti ja orkesterisoitto. Wagnerin ystävillä on valinnan varaa, kunhan koronakurimuksesta päästään. Suomen Kansallisooppera ei ole ainut talo, joka on joutunut lykkäämään Ring-suunnitelmiaan, sillä sama on tapahtunut mm. Pariisissa ja Bayreuthissa. Berliinin Deutsche Operissa sarja kuitenkin vietiin läpi keskellä pandemiaa hurjalla testausrumballa. Alkuvaiheen esityksissä oli turvavälit, mutta loka-, […]

  Tämän vuoden International Classical Music Awards (ICMA) -palkinnoissa korostuvat riippumattomat levymerkit. Palkintogaala pidetään Vaduzissa Liechtensteinin sinfoniaorkesterin isännöimänä 27. kesäkuuta.   ICMA on taustayhteisöistä riippumaton klassinen levypalkinto, jonka jäseninä on joukko eurooppalaisia musiikkilehtiä ja radiokanavia, mukaan luettuna Rondo Classic. Varsinaisten levykategorioiden lisäksi se jakaa erityispalkintoja. Tänä vuonna vuoden taiteilija -tittelin sai espanjalainen kapellimestari Pablo Heras-Casado, ja elämäntyöstä palkittiin aikamme suurimpiin bel canto -laulajiin kuuluva Edita Gruberova. Vuoden nuori taiteilija on turkkilainen pianisti Can Cakmur ja […]

  Tanskan kuninkaallisen oopperan Idomeneo on täyttä pakolaispolitiikkaa.  Tanskan kuninkaallinen ooppera on tältä keväältä suljettu, kuten lähes kaikki kulttuurilaitokset Euroopassa ja muualla. Koronavirus kruunasi itsensä myös kulttuurin kuninkaaksi, ikävä kyllä. Taidelaitoksissa työ jatkuu, toimistoissa etänä tai paikan päällä. Jossakin jatkuvat harjoitukset turvavälillä. Katseet ovat syksyssä. Tanskan kuninkaallisen oopperan viilto maailman pakolaistilanteeseen on syvä ja tehokas: Mozartin ensimmäisen suuren oopperan Idomeneon tuore tulkinta päästää valtameren Amagerin saaren pakahduttavan kauniiseen jalopuiseen pääsaliin. Will Duken videoprojisointi on Idomeneon […]

  Dresdenillä on suuri kulttuurikaupungin perinne, joka törmää traagiseen lähihistoriaan ja nykypäivän poliittisiin vastakkainasetteluihin. Rondon lukijamatkalla nousivat esiin niin sodan muistelut kuin perinteen uudistumisen vaatimukset.   Dresdenin kuuluisa Staatskapelle on järjestänyt jo vuosikymmeniä kaupungin pommituksen muistokonsertteja, joissa ei anneta aplodeja vaan noustaan lopuksi viettämään hiljaista hetkeä. Pommikoneiden kylvämä tuho 13.–15.2.1945 siviilikaupunkiin, jossa ei ollut mitään sotilaallis-strategisesti merkittävää, pelkkänä viime hetken kostona, kuului Britannian ja Yhdysvaltain tekemiin sotarikoksiin yhtä lailla kuin natsi-Saksan aikaansaamat kauhutkin. Tällä kertaa […]

  Stuttgartin ooppera tunnetaan yhtenä Saksan edistyksellisimmistä, mitä suunnittelun ja ohjausten taiteelliseen kunnianhimoon tulee. Boris Godunovissa tämän kauden teema, menneisyyden ja tulevaisuuden kohtaaminen, oli toteutettu leipomalla uusi teos klassisen klassikon sisään.   Opernwelt-lehden vuotuisissa kriitikkoäänestyksissä Stuttgartin valtionooppera on tullut valituksi kuusi kertaa vuoden oopperataloksi. Sen kuoro on äänestetty parhaaksi jo 12 kertaa, samoin moni sen tuotanto eri kategorioissa. Kuitenkaan talo ei kuulu suurimpiin, eikä solistijoukossa vilise kovin nimekkäitä tähtiä. Mistä siis on kysymys autokaupungin ylpeydessä? […]

  Hector Berlioz’n juhlavuotta (150 vuotta syntymästä) on vietetty lähinnä velvollisuudentuntoisesti, mutta aitoon innostukseen juhla syttyi John Eliot Gardinerin johtamassa säveltäjän esikoisoopperan Benvenuto Cellinin esityssarjassa.   Benvenuto Cellinistä tunnetaan lähinnä sen Rooman karnevaali -kohtauksesta sovitettu alkusoitto, joka jo sellaisenaan vie riehakkaaseen ja anarkistiseen tunnelmaan. Koko ooppera on kuitenkin aivan toinen juttu. Se on kiivastahtinen, laulajille hurjan vaativa ja dramaturgisesti hajanainen lajihybridi, jossa koominen ja vakava, klassinen ja uskalias sekoittuvat. Suomessa oopperaa ei ole kuultu kuin […]

  Salzburgin festivaalien tämänvuotinen myytit-teema vei ikiaikaisten ja samalla ajankohtaisten kysymysten äärelle. Suurimman vaikutuksen tekivät silti suuret muusikkopersoonat kuten Cecilia Bartoli ja Teodor Currentzis. Onko ooppera oikea media yhteiskunnallisen realismin käsittelyyn?   Cecilia Bartoli on erityinen tapaus aikamme laulajatähtien joukossa. Kenellä muulla on oma orkesteri, oma festivaali ja oma levymerkki sekä mahdollisuus tehdä kompromissittomia juttuja kenen kanssa haluaa ja riippumatta suurten oopperatalojen politiikasta? Bartoli perehtyy musiikkitieteilijä-puolisonsa kanssa jokaiseen projektiinsa perusteellisesti, mikä myös näkyy ja kuuluu. […]

  Juutalaisvainoja, Euroopan murentumista nationalismin alla, tulevaisuuden Kiinan mahtia. Münchenin oopperajuhlilla ei ainakaan voinut väittää, etteikö taidemuoto ottaisi kantaa. Tähtisolistit ja viimeistelty orkesterisoitto pitävät huolen siitä, ettei musiikkikaan unohdu.  Moni tulee Baijerin valtionoopperaan tähtisolistien vuoksi, mutta yhtä hyviä syitä ovat Kirill Petrenkon ylikapellimestarin kaudella profiiliaan nostanut orkesterisoitto ja kiinnostava ohjelmistopolitiikka, jollaiseen aina kuuluvat myös uudet ja uudelleen löydetyt teokset. Tällä kertaa talo toi esiin heinäkuun kestävällä festivaalillaan mm. Ernst Křenekin Kaarle V:n. Jo syntyaikanaan vuonna […]

    International Classical Music Awards -palkintogaala pidettiin toukokuussa Sveitsin Luzernissa, jossa on yksi maailman parhaita uusia konserttitaloja. Nuoret kyvyt ja vanhat mestarit kohtasivat ohjelmassa toisiaan ruokkien.   Luzernin konsertti- ja kongressikeskuksen eli KKL:n konserttisali avattiin vuonna 1998, ja se muistuttaa rakenteeltaan ja akustiikaltaan pari vuotta nuorempaa Lahden Sibeliustaloa. Niillä on sama akustikko, vuonna 2007 kuollut Russell Johnson. Lahdesta tutut kaikukammiot, joita avaten akustiikkaa voi säädellä, ovat läsnä myös Luzernissa. Siellä kaikua voi lisätä jopa […]

  Sukupolvensa säveltäjämestareista ehkä viimeisen, 93-vuotiaan György Kurtágin kauan odotettu esikoisooppera sai viime vuoden lopussa kantaesityksensä Milanon La Scalassa, ja siitä tuli myös Amsterdamin maaliskuisen Opera Forward -festivaalin odotetuin tapaus.   György Kurtágin ooppera Fin de partie perustuu uskollisesti Samuel Beckettin näytelmään, joka on käännetty suomeksi nimellä Leikin loppu. Teoksen nimi, teemat ja sävellyshistoria ovat luoneet auran aikakauden päättävästä tapauksesta, eikä aivan perusteetta.   Ooppera kertoo jonkinlaisessa psykologisesta maailmanlopun shakkimatissa elävästä omituisesta perhemuodostelmasta. Neljä hahmoa […]

    Moni taideinstituutio on viime aikoina saanut kolhuja ahdistelusyytösten vuoksi, ja legendaarinen New York City Ballet on yksi niistä. Nyt ryhmä pyristelee uuteen aikaan uudella johdolla, mutta onnistuuko se miesvaltaisen perinteen ja neromyytin kahleissa?   New York City Ballet’n historia on niin omanlainen, että se on hyvä muistaa kontekstina viimeaikaisille tapahtumille. Ryhmän perustivat vuonna 1948 Lincoln Kirstein ja koreografi George Balanchine. Se profiloitui alusta asti Balanchinen omien teosten instrumenttina, ja hänen neromyyttinsä tarkka vaaliminen […]

  Slaavilaista alkuvoimaa ja kestävien äänten urheilujuhlaa – tätä on Wagner venäläisittäin. Valeri Gergijevin 2000-luvun alussa synnyttämä Ring-tetralogia on maan ensimmäinen varsinainen Ring-tuotanto ja pyörii yhä lähes täysille saleille.   Valeri Gergijev on sinnikkäästi pyrkinyt luomaan venäläistä Wagner-traditiota: hän on vakiinnuttanut Wagner-oopperat Pietarin Mariinski-teatterin ohjelmistoon sekä levyttänyt Parsifalin, Valkyyrian ja Reininkullan menestyksekkäästi talon orkesterin ja kansainvälisten huippusolistien kanssa Mariinskin omalle levymerkille. Parsifalin ja Lohengrinin Gergijev toi Mariinskiin 90-luvun lopulla, ja uuden vuosituhannen alkaessa hänen silmissään […]