Ooppera ja laulumusiikki

Rakastajan kuolema“ on vertauskuvallinen otsikko Orlando Consortin eli Matthew Vennerin, Mark Dobellin, Angus Smithin ja Donald Greigin viimeiselle levylle. Julkaisu vie päätökseen Guillaume de Machautin (n. 1300-1377) moniäänisten teosten 11-osaisen levysarjan, jonka päätteeksi vuodesta 1988 laulanut yhtye on lopettanut toimintansa. Kappalevalikoimassa on neljä kolmiäänistä ja -tekstistä motettia, Hareu, Hareu, Quant vraie Amour, Amours, qui a le pooir ja Martyrum gemma latria. Muut kappaleet ovat moniäänisiä balladeja tai yksiäänisiä virelaita ja rondeauita. Teokset sijoittuvat eri puolille […]

  Rakkautta on dokumentoitu musiikissa kautta aikain, mutta keskiajan trubaduuritaiteessa siitä tuli kirjaimellisen kilpalaulannan aihe. Etelä-Ranskan trubaduurikulttuurin tuhoaminen nk. albigenssiristiretkissä ajoi runonlaulajat maanpakoon. Monet pakenivat Italiaan, jossa alkoi kukkia uudenlainen rakkauden palvonta 1300-luvulta lähtien, eikä loppua taida näkyä. Uli Kontu-Korhonen, Janek Öller ja Mikael Heikkilä haarukoivat levyllään rakkauden tuskaa ja toivoa yli kahdensadan vuoden ajalta, jota historioitsija Jakob Burckhardt kutsui väljästi ”keskiajan syksyksi”. Moniäänisissä kappaleissa Kontu-Korhosen kumppaniksi nousevat Öllerin varjona seuraava puhallinääni, ja osa teoksista […]

  Beethovenin suuri juhlamessu on esityskäytäntöjen kehityksessä muuttanut olemustaan enemmän kuin moni muu teos. Massiivisesta ja toisinaan turpeastakin monumentista on tullut empimättä etenevä ja dramaattinen humanistinen oratorio. Jérémie Rhorerin johtama yhdestä konsertista tallennettu tulkinta edustaa periodinäkemyksiä sekä tempoillaan että nuorekkailla lauluäänillään. Solistikvartetti kuuluu viime levytysten vakuuttavimpiin, vaikka erityisen persoonallisia painotuksia ei kuullakaan. Automerkin nimeä kantava kuoro laulaa myös iskevästi ja raikkaasti, mutta sointi ohenee ja kiristyy fortissimossa. Le Cercle de l’Harmonie -orkesteri on periodisoittajistoksi suuri […]

George Benjaminin (s. 1960) neljännessä oopperassa, Picture a day like this, Nainen etsii onnellista ihmistä, jotta saisi kuolleen lapsensa herätettyä henkiin. Matkalla tulee vastaan onnelliseksi oletettuja ihmisiä, mutta heidän onnensa on kuviteltua tai väärin perusteltua – esimerkkinä riitaantuvat Rakastavaiset ja itsekeskeinen Säveltäjä. Vasta lopussa Marianne Crebassa kohtaa (soitinten) puutarhassa Anna Prohaskan ja onneen näyttää aukeavan tie, mutta ratkaisu jää avoimeksi. Martin Crimpin libretto sekoittaa satuaineksia ja uskomusperinnettä eri puolilta maailmaa, mutta tuo ne taitavasti ja […]

Hans-Christian Rademann peri vuonna 2013 Helmuth Rillingin vuonna 1954 perustaman Gächingenin kanttorikuoron ja vuodesta 1981 toimineen Stuttgartin Bach-akatemian. Hänsslerin projekti Bachin ensimmäisen Leipzigin-vuoden kaikkien kantaattien kronologiseksi levyttämiseksi käynnistyi keväällä 2023, ja se on tarkoitus saada valmiiksi Bachin sävellysaikataulun mukaisesti yhden vuoden aikana. Kuoron koko vaihtelee noin tusinasta yli kahteenkymmeneen, ja kaikki solistit – joukossa joitakin tunnetumpia nimiä – tulevat kuoron riveistä. Tiivis levytystahti tuo neljänteen ja viidenteen osaan hieman sarjatyön makua. Orkesteri jää äänityksessä solistien taakse, […]

Bach otti Tuomas-kirkon kanttorin tehtävät vastaan toukokuussa 1723 ja jo viikkoa myöhemmin hän esitti leipzigilaisille ensimmäisen kantaattinsa. Kantaattien säveltäminen ei ollut Bachin virkavelvollisuus, mutta niitä syntyi silti ensimmäisen toimintavuoden aikana noin kuusikymmentä. Kantaateillaan Bach esitteli tietysti säveltäjäntaitojaan, mutta kirkkokalenterin tarjoamiin aiheisiin pureutuneet teokset myös herättelivät ja toisinaan kritisoivat seurakuntalaisia erilaisissa eettisissä kysymyksissä. Tässä suhteessa kantaatteja voi luonnehtia Bachin pitämiksi kolumneiksi tai blogeiksi, jotka saattoivat aiheuttaa ärtymystä kuulijoissa ja esimiehissä. Tulta ja tulikiveä sataa esimerkiksi kantaateista […]

Andrew Lloyd Webberin Requiem vuodelta 1985 on hänen merkittävin sivuaskeleensa musikaalisäveltäjän menestyksekkäältä polulta. Sielunmessun innoittajana oli isän, säveltäjäurkuri William Lloyd Webberin, kuolema pari vuotta aiemmin sekä uutinen nuoren kambodzalaispojan kuolemasta Punaisen khmerin julmuuksissa. Teos palkittiin vuonna 1986 Grammyllä ja ensilevytyksen solisteina loistivat Placido Domingo ja Sarah Brightmann. Soraya Mafi ja Benjamin Bruns eivät saksalaislevyllä yllä samanlaiseen karismaan, mutta hollywoodmaisesta pintakiillosta riisuttuna Patrick Hahn tuntuu löytävän teoksen hartaan ytimen. Lloyd Webberin esikuvana lienee ollut Faurén Requiem, […]

Parikymppinen Händel matkasi vuonna 1706 Hampurista Italiaan ja ilmestyi sieltä neljä vuotta myöhemmin valmiina oopperasäveltäjänä. Roomassa oopperoiden säveltämiseen kohdistui kirkollisia rajoituksia, joita kierrettiin maallisilla kantaateilla. Dunedin Consortia johtava John Butt kirjoittaa, kuinka näissä varhaisteoksissa tunteet läikkyvät resitatiiveista aarioihin ja leimahtavat hetkessä koloratuurisiin liekkeihin. Hylätty Armida kiehuu katkeruudessa ennen lopun sovittavaa sicilianaa. Heros päätyy itsemurhaan nähdessään rakastettunsa Leandrosin hukkuvan Hellespontoksen salmeen. Tra la fiammessa kerrotaan Daidaloksen ja Ikaroksen yrityksistä leikkiä auringon tulella. Nardus Williams heittäytyy debyyttilevyllään […]

Jacques Offenbach (1819-1880) sävelsi lähes sata operettia. Kölnissä syntyneen juutalaiskanttorin poika menestyi Pariisissa nk. toisen keisarikunnan aikana. Napoleon III:n Ranskaa leimasi yläluokan rehvakas elämäntyyli ja dekadenssi, jotka murenivat Saksalle 1870 hävityn sodan jälkeen. Poliittiset mielenilmaukset oli kielletty, minkä vuoksi Offenbachin operetit vilisevät satiirisia huomioita ja kriittisiä piiloviestejä. Vuonna 1866 ensi-iltansa saanut Pariisilaiselämää avaa oven tuohon kevytmielisyyden aikakauteen ja jättää moraaliset johtopäätökset katsojien vedettäväksi. Bru Zane on rekonstruoinut Meilhac ja Halévy -duon libreton, jossa kurtisaani Métella […]

Ortodoksinen kokoöinen vigilia on lauantaina ja juhlapyhien aattona toimitettava jumalanpalvelus, jossa on sekä kiinteitä että juhliin liittyviä vaihtuvia osia. Uspenieta eli Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen juhlaa on vietetty 500-luvulta lähtien 15.8., ja juhlalla on erityinen merkitys sille nimetyissä pyhätöissä, kuten Helsingin Uspenskin katedraalissa. Vuonna 1945 painettu Kirkkojuhlien opas kertoo, että ”Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen johdosta kirkko opettaa myös meille, että kuolema ei ole meidän olemisemme häviö, vaan ainoastaan siirtyminen maasta taivaaseen, katoavasta ja häviävästä ikuiseen kuolemattomuuteen.” Tuota […]

Joidenkin äänilevyjen julkaiseminen on lähestulkoon rikollista, mutta harvoin liikutaan niin syvällä rikoksien syövereissä kuin tällä Alban julkaisulla. Julia Korkman on kuorolaulussa kouliintunut sopraano, joka päätyökseen toimii oikeuspsykologina. Hänen yhteiskunnan laitapuolella kulkevassa lauluohjelmassaan syytekynnys on pidetty matalalla, ja sen vuoksi samaan selliin mahtuu lauluja hyvin erilaisista tyyli- ja rikoskategorioista. Karua suomalaista rikoshistoriaa edustavat Balladi Olavinlinnasta, Hallin Janne ja Rosvo-Roope ja kansainvälistä seurapiiririkollisuutta Cole Porterin It’s allright with me ja Miss Otis regrets – Anything Goes olisi […]

Bengt Johansson (1914–1989) muistetaan säveltäjänä ja Yleisradion ääniteknikkona, joka jälkimmäisessä työssään perehtyi Harald Andersénin lanseeraaman kamarikuorosaundin hienouksiin. Sen myötä hänestä tuli 1960-luvulla merkittävä suomalaisen kuoromusiikin uudistaja, jonka teokset vaipuivat kuitenkin unohduksiin, kun säveltäjien valtavirta hiihteli eroon kuorokulttuurista. Ehkä vaikutuksensa oli myös hänen musiikkinsa neutraalilla, atonaalisissa käänteissään viileällä perusolemuksella. Nyt Ahjo Ensemble ja johtajansa Julia Lainema todistavat, että Johanssonin musiikki on muistamisen arvoista. Johanssonin kuorotekstuurilla on esikuvanaan muinainen moniääninen teknologia, mutta soinnun- ja äänenkäytöltään modernina. Perinteikkyys […]