keskiviikko helmikuu 19. 2025
CD-levyt Ooppera ja laulumusiikki

Ooppera ja laulumusiikki

Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Liity sinäkin mukaan RONDON KAUPPA valikon kautta!

Timo Ruottinen

Ortodoksinen kokoöinen vigilia on lauantaina ja juhlapyhien aattona toimitettava jumalanpalvelus, jossa on sekä kiinteitä että juhliin liittyviä vaihtuvia osia. Uspenieta eli Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen juhlaa on vietetty 500-luvulta lähtien 15.8., ja juhlalla on erityinen merkitys sille nimetyissä pyhätöissä, kuten Helsingin Uspenskin katedraalissa. Vuonna 1945 painettu Kirkkojuhlien opas kertoo, että ”Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen johdosta kirkko opettaa myös meille, että kuolema ei ole meidän olemisemme häviö, vaan ainoastaan siirtyminen maasta taivaaseen, katoavasta ja häviävästä ikuiseen kuolemattomuuteen.” Tuota […]

Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Lauluja rikosrekisteristä. Julia Korkman

Joidenkin äänilevyjen julkaiseminen on lähestulkoon rikollista, mutta harvoin liikutaan niin syvällä rikoksien syövereissä kuin tällä Alban julkaisulla. Julia Korkman on kuorolaulussa kouliintunut sopraano, joka päätyökseen toimii oikeuspsykologina. Hänen yhteiskunnan laitapuolella kulkevassa lauluohjelmassaan syytekynnys on pidetty matalalla, ja sen vuoksi samaan selliin mahtuu lauluja hyvin erilaisista tyyli- ja rikoskategorioista. Karua suomalaista rikoshistoriaa edustavat Balladi Olavinlinnasta, Hallin Janne ja Rosvo-Roope ja kansainvälistä seurapiiririkollisuutta Cole Porterin It’s allright with me ja Miss Otis regrets – Anything Goes olisi […]

Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Bengt Johansson

Bengt Johansson (1914–1989) muistetaan säveltäjänä ja Yleisradion ääniteknikkona, joka jälkimmäisessä työssään perehtyi Harald Andersénin lanseeraaman kamarikuorosaundin hienouksiin. Sen myötä hänestä tuli 1960-luvulla merkittävä suomalaisen kuoromusiikin uudistaja, jonka teokset vaipuivat kuitenkin unohduksiin, kun säveltäjien valtavirta hiihteli eroon kuorokulttuurista. Ehkä vaikutuksensa oli myös hänen musiikkinsa neutraalilla, atonaalisissa käänteissään viileällä perusolemuksella. Nyt Ahjo Ensemble ja johtajansa Julia Lainema todistavat, että Johanssonin musiikki on muistamisen arvoista. Johanssonin kuorotekstuurilla on esikuvanaan muinainen moniääninen teknologia, mutta soinnun- ja äänenkäytöltään modernina. Perinteikkyys […]

Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Jean-Baptiste Lully

  Pariisin olympialaisista jäi mieleen ranskalaisen kulttuurin näyttävä esillepano. Se saattoi olla osa pitkän tähtäyksen projektia, jossa Ranskan nykyinen ja historiallinen taideosaaminen tuodaan entistä selvemmin ja määräävämmin eurooppalaisen kulttuurin keskiöön. Muualla kulttuuribudjetteja leikataan ja taidetuotantoa supistetaan, mutta esimerkiksi äänilevykentällä ranskalaisten satsaukset muistuttavat 1600-luvun taidepyrkimyksiä. Alpha on noussut yhdeksi taidekentän tuotteliaimmista ja innovatiivisimmista äänilevymerkeistä. Venetsiasta käsin operoiva Bru Zane on tuottanut ylellisiä romanttisen oopperan ja ranskalaisten naissäveltäjien julkaisuja. Ja suoraan Versaillesista ilmestyy solkenaan Chateau de Versailles […]

Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Arnold Schönberg

Laulut olivat Arnold Schönbergille 1900-luvun alussa portti myöhäisromantiikasta moderniin ekspressionismiin. Suuri osa laulajista liikkuu pääosin tonaalisilla vesillä, jonka vuoksi näitä liedejä kuulee harvoin niin konsertissa kuin levylläkin. Englantilaissopraano Claire Booth korjaa asiaa levyllään, joka on otsikoitu ”Ekspressionistiseksi musiikiksi”. Opuskokonaisuuksien sijaan Booth ja pianisti Christopher Glynn ovat ryhmitelleet laulut kolmen laulun nippuihin, jotka on nimetty ”Odotukseksi”, ”Lihaksi”, ”Nocturneksi”, ”Vihaksi”, ”Satiiriksi”, ”Ajatteluksi”, ”Talvikuviksi” ja ”Kyyneliksi”. Niissä ekspressionistisista ääritiloista poiketaan tuon tuosta pohdiskelevaan pessimismiin. Booth ja Glynn heittäytyvät […]

Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Martinu ym.

Kielimuuri lienee suurin syy siihen, että pienempien kielialueiden lauluja kuulee niin harvoin muualla kuin kotimaassaan. Äänilevyllä kynnys madaltuu, kun tekstit voi lukea alkukielellä ja englanniksi. Magdalena Kozena on tshekkiläinen, mutta samalla kansainvälinen tähti, joka aviomiehensä Sir Simon Rattlen kanssa tuo Martinun, Dvorakin ja Krasan lauluihin sekä kansainvälistä glamouria että syvälle juurtunutta paikallistuntemusta. Martinu luokitellaan yleensä uusklassikoksi, mutta aivan nuorena sävelletyt japanilaiset kansanrunot (Nipponari) kallistuvat surumieliseen impressionismiin. Niiden lakoninen, mutta ytimekäs ilmaisu saa kypsän vastineen vuosikymmeniä […]

Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Claudio Monteverdi

Monteverdin Orfeo ei vuonna 1607 ollut maailmanhistorian ensimmäinen ooppera, mutta ainakin varhaisin ”musiikkitarina”, jolla on vakiintunut paikka ohjelmistossa. Antiikin runon laulajan tragedia on ollut levytyksissään vuodesta 1939 alkaen myös eräänlainen historiallisen esitystavan ilmapuntari. Tuohon historiaan on kirjattu periodityylin voittokulku, mutta ei ihan suoraviivaisesti, sillä moni lämpenee Harnoncourtin ja Jürgensin vuosikymmenien takaisille levytyksille muistakin kuin nostalgiasyistä. Orfeo on teos, joka jättää esittäjilleen paljon tulkinnanvaraa, ja Stéphane Fuget ja Les Épopées-orkesteri loistavat erityisesti teoksen soitinosuuksissa. Versaillesin palatsin […]

Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Heikki Sarmanto

Sarmannon nostalgialauluja Heikki Sarmannon säveltäjä- ja muusikonura ulottuu 1960-luvulta tähän päivään, ja sen yksi juonne on vahva panos suomalaiseen laululyriikkaan. Uudella levyllä Pamela Kilpeläinen tulkitsee...

Jean-Baptiste Lully

Barokin loistoa Versailles’sta Suuri motetti” oli Ludvig XIV:n Versaillesin musiikillisten toimitusten kruunu. Grand motet oli yhtä paljon valtiollinen kuin hengellinen teoslaji, jossa hovisäveltäjä Jean-Baptiste Lully...

Alessandro Striggio

Tämä levy ilmestyi Deccan julkaisemana kymmenen vuotta sitten ja nosti tuntemattomuudesta Alessandro Striggion (1536/37–1592), renessanssin monikuoroisuuden taiturin. Sekä motetti Ecce beatam lucem että messu Ecco si beata giorno on sävelletty 40:lle äänelle ja rinnastuvat siten Thomas Tallisin tunnettuun motettiin Spem in alium samanlaiselle äänimassalle. Kymmenistä erillisistä stemmoista ei synny tehokasta kontrapunktia, vaan ihmisäänien ja renessanssisoitinten elävänä aaltoileva valtameri. Striggio toimi Firenzessä Medici-suvun palveluksessa ja erikoistui kirkkomusiikkia enemmän maallisiin madrigaaleihin, joista I Fagiolinin levyllä on seitsemän […]

Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Gustav Mahler

  ”Älä katso laulujani” pyytää Virpi Räisäsen ja belgialais-ranskalaisen Danel-kvartetin herkullisesti katettu levy. Blicke mir nicht in die Lieder on tässä ensimmäinen Mahlerin Rückert-lauluista, jotka kuullaan Frederick Neyrinckin antoisan vihjeellisenä kvartettisovituksena. Räisäsen ja suomalaisille tutun jousikvartetin yhteisymmärrys on inspiroitunutta, ja pahoitella voi vain, etteivät kaikki hiljaiset sävyt pääse levyllä oikeuksiinsa. Yli-Iin Kierikkikeskuksessa tehdyssä äänityksessä on rauhattomuutta, joka karkottaa jonkin verran kamarimusiikillista intimiteettiä. Räisäsen hieno tekstinkäsittely uppoaa silti syvälle Mahlerin onnen ja menetyksen maisemaan. Rückert-lauluja seuraa […]

Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Johann Sebastian Bach

Bach aloitti uransa Leipzigin Tuomas-kirkon kanttorina vuonna 1723, ja tapahtuman 300-vuotismuistoksi Hans-Christoph Rademann ja Stuttgartin Gaechinger Cantorey aloittivat levysarjan, joka tulee käsittämään (ainakin) kaikki Bachin ensimmäisenä toimintavuotenaan säveltämät kantaatit. Gaechinger Cantorey levytti aikoinaan kaikki Bachin kantaatit Helmuth Rillingin johdolla, mutta nyt orkesteri on aseistettu periodisoittimin ja Silbermann-urkujen ja cembalojen kopioilla. Rademannilla on käytössään viimeisimmän Bach-edition (BWV3) nuotit, mutta lopputuloksessa suurinta vaikutusta ei tee tarkka taustatyö vaan esityksien lämpö ja elävyys. Tuplalevyn viisi kantaattia ovat ensimmäiset, […]

Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

CD-Laulumusiikkia