CD-levyt

Ansiokas englantilainen kamarimusiikkiyhtye The Nash Ensemble täytti kuusikymmentä vuotta ja juhlistaa taivaltaan Debussyn teoksilla. Nashin riveissä on aina ollut kansainvälisiä soolouraa tekeviä soittajia, mutta yhdessä he ovat nimenomaan toisiaan kuuntelevia ja musiikkia yhteisistä näkemyksistä rakentavia kamarimuusikoita. Debussyn musiikki vaatii sitä joka soinnullaan ja aistikkaalla käänteellään. Uhkea näyte ensembletyöstä saadaan David Walterin Faunin iltapäivän kamarisovituksessa jousi- ja puhallinkvintetille sekä harpulle ja antiikkisymbaaleille. Ennen kuolemaansa Debussy suunnitteli kuuden sonaatin sarjaa, joista valmistui levyllä kuultavat kolme. Stephane Conley […]

Mahlerin seitsemättä sinfoniaa on nimitetty ”Yön lauluksi”, jonka pohjalta rakentuu viisiosainen vaellus iltahämärästä aamunkoittoon. Säveltäjä ei luonnehdintaa siunannut, mutta esittäjien kannattaa pitää mielessään, mitä kaikkea yön siimeksessä kuuluu, näkyy tai kuvitellaan. Simon Rattle tallensi teoksen viime marraskuussa kolmannen kerran, ja yhteistyö Baijerin radion sinfoniaorkesterin kanssa sujuu saumattomammin kuin aiemmat vedot Berliinissä ja Birminghamissa. Poissa on tähdentelevä mikrosäätäminen, ja joustava temponkäsittely kertoo nyt vahvasta eläytymisestä. Loistokunnossa oleva müncheniläisorkesteri pursottaa komeaa saundia ja valtaisaa yksilöosaamista sydämensä kyllyydestä. […]

Sebastian Fagerlundin musiikissa sähäkän toiminnan ohella enemmän sisäistä elämää kuin nykymusiikissa on tapana. Autumn Equinox (”Syyspäivän tasaus”, 2016) on sävelletty Schubertin Okteton kokoonpanolle taustanaan Fagerlundin Ingmar Bergmanin elokuvaan perustuva Syyssonaatti-ooppera. Lapin kamariorkesterin soittajat löytävät suuresta kamarikokoonpanosta niin yksilölliset äänenpainot kuin kollektiivisen yhteisyyden. Teoksen ytimenä on salaperäisiin harmaasävyihin kietoutuva hidas osa, mutta myös nopeista ääriosista löytyy yön ja päivän välillä tasapainoilevaa kaksijakoisuutta. Sky II on normaaleille orkesterisoittimille siirretty versio (2023) barokki-instrumenteille sävelletystä orkesteripyrähdyksestä. Cembalo muistuttaa kokoonpanossa […]

Antiikin mytologia vilisee traagisia naiskohtaloita, joiden elämässä törmäävät suuret tunteet ja vielä suuremmat vääryydet. Naxos-saarelle hylätty Ariadne on ollut monien oopperoiden aihe, varhaisimpana Monteverdin versio, josta on jäljellä vain kuuluisa Ariannan valitus. Piia Komsi ja Ville Herrala ottivat Monteverdin lähtökohdakseen luodessaan musiikkia Juha Hurmeen Helsingin kaupunginteatterille ohjaamaan Runar Schildtin Asmodeus-kertomukseen. Matkalla näyttämöltä äänitteelle projekti on kasvanut itsenäiseksi musiikkidraamaksi, jossa Monteverdin myyttisistä naishahmoista tiivistyy Komsin ja Herralan tulkinnoissa ja improvisaatioissa naisen rakkauden ja kärsimyksen monumentti. ”Hell […]

Rakastajan kuolema“ on vertauskuvallinen otsikko Orlando Consortin eli Matthew Vennerin, Mark Dobellin, Angus Smithin ja Donald Greigin viimeiselle levylle. Julkaisu vie päätökseen Guillaume de Machautin (n. 1300-1377) moniäänisten teosten 11-osaisen levysarjan, jonka päätteeksi vuodesta 1988 laulanut yhtye on lopettanut toimintansa. Kappalevalikoimassa on neljä kolmiäänistä ja -tekstistä motettia, Hareu, Hareu, Quant vraie Amour, Amours, qui a le pooir ja Martyrum gemma latria. Muut kappaleet ovat moniäänisiä balladeja tai yksiäänisiä virelaita ja rondeauita. Teokset sijoittuvat eri puolille […]

Heikki Klemetti (1876–1953) oli pitkän linjan kuoro- ja tiukan linjan suomalaisuusmies. Hän toimi ankaran konservatiivisena musiikkiarvostelijana, mutta kirjoitti ahkerasti myös musiikin historiasta, kansan- ja virsisävelmistä, nimi- ja paikallishistoriasta, kirkkojen rakentamisesta, sekä useita muistelmateoksia. Osallistuipa hän suomalaisten suksienkin kehittelyyn. Kirkkomuusikkona hänet muistetaan säveltäjänä ja kuoronjohtajana, joka aloitti ns. vanhan musiikin alkukylvön Suomessa. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet hänen urkusävellyksensä, jotka Jan Lehtola on levyttänyt Tampereen tuomiokirkon uruilla. Klemetti paljastuu vuosina 1902–1943 syntyneissä urkuteoksissaan pienten muotojen herkkävireiseksi taitajaksi. […]

  Jousikvartetto on teoslaji, jossa säveltäjien veri punnitaan. Perinteen paino on valtava, ei niinkään tyylivalintojen suhteen, vaan siksi, että niin monet säveltäjät ovat yltäneet parhaimpaansa lajin parissa. Nuori Kalevi Aho otti haasteen vastaan arkailematta, ja hänen kolme jousikvartettoaan vuosilta 1967–71 todistavat hämmästyttävää harppausta itseoppineesta lukiolaispojasta ammattisäveltäjäksi. Itse asiassa ensimmäiseksi numeroitua g-molli-kvartettoa edelsi vielä varhaisempi teos, jolle Aho on antanut numeron 0. Jousikvartetto nro 1 on herttainen ja taitavasti soitinääniä ohjaileva tonaalinen teos, jonka Aho laski […]

  Belgialainen Eugene Ysaÿe (1858–1931) muistetaan yhtenä suurimmista viulisteista, jonka kirkas, hopeinen viulunääni ja sankarillinen soittotapa tekivät hänestä esikuvan seuraaville viulistipolville. Ysaÿen omat sävellykset kertovat taiturivaatimusten ohella kultivoituneesta ja aikaansa seuraavasta muusikosta. Useimmin Ysaÿen sävellyksistä kuullaan kuutta soolosonaattia, mutta lukuisat runoelmat viululle ja orkesterille ovat jääneet suotta sivuun. Kiertue-elämälle omistautunut säveltäjä ei pitänyt tarkkaa huolta nuottijäämistöstään, joten teokset ovat päässeet oikeuksiinsa vasta viime vuosina. Svetlin Roussev on varmaotteinen viulusolisti laajamuotoisimmissa kappaleissa. Fantasiasta op. 27 tihkuu […]

  Fagotti on puhaltimista jaloimpia, ja soittimen ilmaisuasteikko yltää juurevasta maanläheisyydestä elegiseen herkkyyteen. Jaakko Luoman soittoa kuunnellessa tulee mieleen suurten italialaisten oopperabaritonien saundi, joka istui niin konnan kuin ensirakastajan rooleihin. Italialainen ooppera voi tulla mieleen myös Crusellin, Du Puyn, Berwaldin sekä kolmekymppisenä kuolleen Eduard Brendlerin 1800-luvun alkupuolella valmistuneista konsertoivista fagottisävellyksistä. Niissä laulavista ja aistikkaasti koristelluista hitaista osista ampaistaan finaalien ryöppyäviin juoksutuksiin ja kuviokimaroihin. Näiden Ruotsissa syntyneiden, klassismin ja romantiikan välillä purjehtivien konserttojen takapiruna oli Saksassa […]

  Antonio Vivaldi oli koulutukseltaan pappi, mikä ei aina tunnu ilmeiseltä hänen reipasta ja kirkasväristä kirkkomusiikkiaan kuunnellessa. Mutta lähemmin kuunneltuna teoksista välittyvä eloisa ja taiturillinen näkemys vakuuttaa hengellisellä optimismillaan. Sitä julistaa esimerkiksi alton, tenorin ja basson konsertoivina tertsettoina etenevä Confitebor tibi Domine RV 595 (”Minä tunnustan Sinut Herraksi”). Magnificat RV 611 on Vivaldin neljäs ja viimeinen versio tunnetusta g-molli-teoksesta, jossa soolot on omistettu Pietàn tyttökoulun nimetyille solisteille. Giulio Prandi ja Ghislieri-kuoro ja orkesteri edustavat tuoreinta […]

  Rakkautta on dokumentoitu musiikissa kautta aikain, mutta keskiajan trubaduuritaiteessa siitä tuli kirjaimellisen kilpalaulannan aihe. Etelä-Ranskan trubaduurikulttuurin tuhoaminen nk. albigenssiristiretkissä ajoi runonlaulajat maanpakoon. Monet pakenivat Italiaan, jossa alkoi kukkia uudenlainen rakkauden palvonta 1300-luvulta lähtien, eikä loppua taida näkyä. Uli Kontu-Korhonen, Janek Öller ja Mikael Heikkilä haarukoivat levyllään rakkauden tuskaa ja toivoa yli kahdensadan vuoden ajalta, jota historioitsija Jakob Burckhardt kutsui väljästi ”keskiajan syksyksi”. Moniäänisissä kappaleissa Kontu-Korhosen kumppaniksi nousevat Öllerin varjona seuraava puhallinääni, ja osa teoksista […]

  Beethovenin suuri juhlamessu on esityskäytäntöjen kehityksessä muuttanut olemustaan enemmän kuin moni muu teos. Massiivisesta ja toisinaan turpeastakin monumentista on tullut empimättä etenevä ja dramaattinen humanistinen oratorio. Jérémie Rhorerin johtama yhdestä konsertista tallennettu tulkinta edustaa periodinäkemyksiä sekä tempoillaan että nuorekkailla lauluäänillään. Solistikvartetti kuuluu viime levytysten vakuuttavimpiin, vaikka erityisen persoonallisia painotuksia ei kuullakaan. Automerkin nimeä kantava kuoro laulaa myös iskevästi ja raikkaasti, mutta sointi ohenee ja kiristyy fortissimossa. Le Cercle de l’Harmonie -orkesteri on periodisoittajistoksi suuri […]