Minä palan, palan, aivoni kärventyvät tuhkaksi”, julistaa nainen John Ecclesin (1668–1735) Don Quijotessa Thomas d’Urfeyn runoon. Englantilaiset barokkisäveltäjät korostivat rakkauden tyrannimaista valtaa, joka suisti raiteiltaan ylhäiset ja alhaiset. Rakkaus vei mielenrauhan, kontrollin ja ylpeyden, se hyökkää lauluissa kuin myrkky, tikari tai kulkutauti. Samalla se antoi säveltäjille tilaisuuden luonnon- ja yhteiskuntajärjestystä horjuttavien ääritilojen kuvaamiseen. Henry Purcellin esimerkit Kuningas Arthurista, The Fairy Queenista sekä ”Tyrannimaisesta rakkaudesta” Drydenin tekstiin ovat tuttuja, mutta näytteet Ecclesin, Jeremiah Clarken (n. 1674–1707) […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.