Eri kulttuureissa on monia tapoja toivottaa onnea ja menestystä uudelle vuodelle: Espanjassa syödään 12 viinirypälettä keskiyöllä kirkonkellojen soidessa, yksi rypäle jokaisella lyönnillä. Tämän uskotaan tuovan onnea jokaiselle vuoden kuukaudelle. Venäläiset kirjoittavat toivomuksensa paperille, joka poltetaan, tuhka ripotellaan samppanjalasiin, joka sitten juodaan. Brasiliassa hypätään rannalla seitsemän aallon yli ja esitetään seitsemän toivetta tulevalle vuodelle.
Kiinalainen uusi vuosi, joka tunnetaan myös nimellä kevätjuhla (Chūnjié), on vuoden tärkein juhla, jota vietetään kiinalaisen kalenterin mukaan ajoittuen vuodesta riippuen välille 21. tammikuuta ja 20. helmikuuta. Tänä vuonna se tulee olemaan 29. tammikuuta.
Kiinalaisen uuden vuoden viettoon liittyy monia perinteitä, kuten pukeutuminen punaiseen, jonka uskotaan tuovan onnea, huimat ilotulitukset pahan hengen karkottamiseksi, sekä punaiset kirjekuoret onnen toivottamiseksi. Kiinalaiset sanovat toisilleen ”Ping ping, ān’ān”, toivottaen rauhaa, turvallisuutta ja onnellisuutta.
Etelä-Afrikasta löytyy eräs Telluksen oudoin tapa: Siellä heitellään vanhoja kodinkoneita ikkunoista ulos. Tämä epätavallinen perinne symboloi vanhan vuoden ja sen ikävien tapahtumien hylkäämistä. Ja niitä ei sen jälkeen muistella! Meille sopisi tästä kodinkoneiden sijaan kevyempi versio, niin ei menisi kansalla energiaa vanhojen jauhamiseen.
Suomalaiset katuvat suomalaisen ahdistuksen siunaamana helposti tekemisiään ja ajattelevat, että uusi vuosi on parannuksen paikka. Aloitetaan kuntoilu, syödään terveellisemmin, ollaan tehokkaampia, opiskellaan lisää, käydään vihdoinkin vuosien to do -listat läpi, ja yritetään oikeasti tykätä enemmän työkavereista ja esihenkilöstä.
Tämä kaikki toistuu vuodesta toiseen. Tupakasta, makeasta, salaisesta paheesta on vaikea lopulta päästä eroon, alkoholi maistuu (mietitään, oliko se suositus iltapäivälehtien mukaan lasi viiniä viikossa vai pullo päivässä) ja roskaruoat kotiinkuljetuksineen ovat väsyneelle helppo ratkaisu. Päivässä pitää olla palkinto. Yöllä silmäillään vain hiukan sosiaalista mediaa ja aamulla on musta olo.
Paremman elämän ei tarvitse odottaa uutta vuotta, kuukauden ensimmäistä päivää tai maanantaina. Parhaiten muutos onnistuu kun aivot ovat siihen valmiit ja ihminen sisällään tiedostaa rehellisesti, mitä elämältään haluaa ja mihin itsensä kiusaaminen lopulta johtaa. Uusi elämä voi alkaa heti, vaikka klo 19.29.
Me kaikki uskoakseni tavoittelemme onnellisuutta. Onnellisuus ei ole vain päämäärä, vaan matka, joka vaatii jatkuvaa itsensä ymmärtämistä ja sopeutumista elämän muuttuviin olosuhteisiin.
Onnellisuuden ja terveyden suhde on kaksisuuntainen: Hyvät elintavat lisäävät henkistä ja fyysistä terveyttä, mikä lisää onnellisuutta, ja onnellisuus motivoi terveellisiin elämäntapoihin mikä edelleen parantaa terveyttä.
Mitä Suomessa väitetään tapahtuvan tänä vuonna. Ammattiennustajat povaavat bruttokansantuotteen kasvavan 1,1-1,7 %, työllisyysaste kääntyy kasvuun ja työttömyysasteen ennustetaan laskevan hieman vuoteen 2026 mennessä. Korkojen ennustetaan laskevan ja inflaatio hidastuu EKP:n tavoitetasolle. Tällaisia ennusteita saamme aika ajoin ja ne sitten pitävät tai eivät pidä paikkaansa. Ennustajat katselevat aikasarjoja ja syöttävät dataa tilastotieteen algoritmeille.
Kulttuurielämän kehitys Suomessa näyttää uhkaavalta. Tulevista leikkauksista on puhuttu paljon, ja olen niistä takavuosina varoittanut kirjoituksissani monta kertaa.
Leikkauksista ei istuva hallitus peräänny.
Leikkaukset, jotka jatkuvat myös ensi vuonna, aiheuttavat kauhua organisaatioissa. Julkisen tuen leikkaukset johtavat todennäköisesti kulttuurialalla lisääntyvään työttömyyteen, lippujen hintojen nousu vähentää kulttuurin saavutettavuutta.
Nuorten ammattilaisten kehittymismahdollisuudet heikkenevät rahoituksen vähentyessä; innovaatioiden ja riskien ottamisen mahdollisuudet vähenevät, mikä hidastaa urakehitystä.
Vaikka taiteilija-apurahat, taiteilijaeläkkeet ja näyttöapurahat säilyvät ennallaan, leikkaukset heikentävät taiteen ekosysteemiä ja uskoa tulevaisuuteen.
Hallituksen tutkima kulttuuriin kohdistuvien lahjoitusten verovähennysoikeus on positiivinen lisä taiteen rahoittamiseksi, mutta se ei voi korvata julkisen rahoituksen osuutta. Kaikista taiteilijoista ei myöskään ole yrittäjäksi.
Yksi valopilkku on valmisteilla: Oulun vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkihanke. Toivotan Ouluun onnea.
Jätin geopoliittiset uhkakuvat tästä kirjoituksesta pois. Kaikki tiedämme, että niitä on. Joskus voi olla vähemmän perillä uutisista, tärkein on itse ja itsen hyvinvointi. Ehkä siten jaksaa synkästi kohisevaa maailmaa.
Kimmo Hakola
