lauantai lokakuu 1. 2022

Taistelu kulttuurin tulevaisuudesta alkaa nyt!

 

VIIME VUOSIEN poikkeukselliset uhat ovat vieneet keskeisen osan ihmisten henkilökohtaisesta energiasta. Yhteiskunnan kehittämisen resurssit ovat myös jääneet odottamaan parempia aikoja. Suomi on joutunut nykyisen hallituksensa aikana ottamaan poikkeuksellisen paljon velkaa rahoittaakseen hyvinvointiyhteiskunnan palvelut – ja auttaakseen pandemiasta kärsineitä toimijoita.

Ensi vuonna Suomessa käydään eduskuntavaalit. Uuden valtioneuvoston rakentamiseksi puolueet hiovat jo nyt ohjelmatavoitteitaan. Keskeinen kysymys tulee olemaan: Miten valtion velkaantumiseen tulee suhtautua? Onko aika siirtyä tiukempaan taloudenpitoon, jotta velka saadaan tulevaisuudessa taittumaan? Miten meille käy ylipäänsä hyvien vuosien jälkeen inflaation ja korkotason noustessa uhkaamaan maailmantaloutta?

Pandemian loppunäytöksestä ei tiedetä vielä kaikkea. Olemmeko jo siellä? Toivottavasti korona laimenee nuhakuumeeksi ja pääsemme tästä riesasta. Turvallisuus tullee syömään jatkossa enemmän varoja. Mikä on Venäjän aiheuttaman sodan lopullinen lasku – sitä ei tiedä tässä vaiheessa kukaan. Kaikki loppuu aikanaan, sota myös, mutta miten? 

 

YHTEISKUNNAN ON mentävä kuitenkin eteenpäin. Yksi tulevan hallituksen vaikeimmista rahoituspäätöksistä tulee olemaan soten jatkon rakentaminen niin, että se kestää tulevaisuutta. Miten paljon uudistus oikeasti tarvitsee resursseja taittuakseen alkuperäiseen ajatukseen terveydenhuollon säästöistä? Tässä kuvassa ajatus dramaattisesta hoitajapulasta on pelottava. Vaikka rahaa olisi, onko meillä sittenkään tulevaisuudessa riittävästi heitä, jotka vaihtavat vaippoja vanhuksillemme.

Taiteen kentällä on eletty pandemiarajoitusten vuoksi erittäin vaikeissa olosuhteissa. Monesta osaajasta on tullut terveyspalvelujen asiakas voimien ehtyessä. Muutaman viime vuoden kaltaisia koettuja elämänvaikeuksia ei itsensä työllistävä taiteilija kestä montaa kertaa urallaan. Vaikutukset ja heijastukset tulevat näkymään vielä pitkään. Tähän kaikkeen väsyminen ei ole häpeä: Taiteilija on luotu oman työnsä sankariksi. Taiteelleen hän on itsensä uhrannut, se kaikki on jo tarpeeksi vaativaa.

 

TAIDENEUVOSTO, Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijaelin, joka päättää valtion taidetoimikuntien toimialoista, nimistä ja määristä sekä opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelimenä taidepoliittisista linjauksista, on hyvissä ajoin tänä keväänä julkaissut hallitusohjelmatavoitteensa. 

Taideneuvosto muistuttaa vakavasti siitä, että kulttuurikentän olosuhteet eivät kestä enää leikkauksia. Taideneuvosto korostaa, että päinvastoin, seuraavalla hallituskaudella tarvitaan kulttuuribudjettiin lisämäärärahaa kulttuurialan vaurioiden korjaamiseksi. Luova ala on kasvava vientivetoinen elinkeinoala, joka tarvitsee myös tunnustamista. Me tuomme ”pojan” kotiin, jos meille siihen resurssit taataan.

Taideneuvosto esittää rohkeasti, että taiteen ja kulttuurin luvun 29.80 osuus valtion talousarviossa nostetaan vuoteen 2027 mennessä yhteen prosenttiin valtion kokonaismenoista. Tämä tarkoittaa 122,2 miljoonan euron lisäystä seuraavan hallituskauden aikana. Tämä korotus ei ole mahdoton valtiontalouden kokonaisuudessa. 

Tarvitaan vahva kulttuuriministeri, joka paneutuu kulttuurielämän todellisuuteen ja uskoo toimialan mahdollisuuksiin. 

 

HALLITUSOHJELMAKIRJAUS ei ole vielä toteutuman tae. Nykyinen hallitus lupasi kasvattaa ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrää tällä hallituskaudella, mutta vaikka taiteilijajärjestöt ovat siitä muistuttaneet, ei asia ole edistynyt. Tämä on poikkeuksellista, koska myös opetus- ja kulttuuriministeriö oli omassa talousarvioesityksessään sitä esittänyt. 

Taiteilijaeläkehakemusten määrä on kasvanut vuosi vuodelta runsaasti. Vuonna 2022 alkaneita eläkkeitä haki 600 hakijaa, joista vain 10 prosenttia sai myönteisen päätöksen. 

Eläkkeiden tarve taiteilijoiden kohdalla on keskeinen siksi, että itsensätyöllistäjien työura perustuu harvoin työsuhteeseen.

Tulevaisuudessa sosiaaliturvajärjestelmää tulee kehittää niin, ettei taiteilijoille tarvitsisi kehittää erillisratkaisuja. Sosiaaliturvan ja verotuksen järjestelmissämme taiteilijan työnkuva eri viranomaisyhteyksissä tulisi laatia ymmärrettäväksi. 

 

TAIDENEUVOSTO ehdottaa myös vastavalmistuneille taiteilijoille starttirahaa. Tämä olisi pehmeä lasku työelämään, jossa jokainen sitten voisi kohdallaan päättää, jatkaako yrittäjämuotoisena toimijana vai hakeutuuko työsuhteiseen ympäristöön.

Työsuhde olisi mahdollista luoda laajemman taiteilijoita työllistävän rakenteen kautta. Näistä on esimerkiksi Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Paula Tuovinen puhunut. Kaikki mahdolliset uudet innovaatiot tulee tutkia ja kokeilla.  

Taistelu kulttuurin rahoituksen tulevaisuudesta tulee aloittaa ajoissa. Kulttuuri on niin usein jäänyt leikkauksien kautta muiden tarpeiden jalkoihin. Niin ei saa käydä nyt!

Kimmo Hakola

KOLUMNISTIT

11 VIESTIT0 KOMMENTIT
12 VIESTIT0 KOMMENTIT
37 VIESTIT0 KOMMENTIT
26 VIESTIT0 KOMMENTIT
16 VIESTIT0 KOMMENTIT
8 VIESTIT0 KOMMENTIT
38 VIESTIT0 KOMMENTIT
21 VIESTIT0 KOMMENTIT