Kyselin viidesluokkalaiselta tyttäreltäni historian kokeeseen, joka käsitteli esihistoriallista aikaa. Kirjassa kerrottiin, että kivikautisissa taide-esineissä on kuvattu ihmisiä, joilla on eläimen pää. Niiden ansiosta tiedämme, että jo 40 000 vuotta sitten ihmisillä on ollut mielikuvitus, kyky kuvitella jotain, mitä ei ole olemassa.
Varhaiskasvatuksen ammattilaiset nostivat viime syksynä mediassa esiin, että lapset eivät kykene hahmottamaan käsittelemäänsä asiaa visuaalisesti ilman kuvaa. Ihminen ohjautuu passiivisen kuluttajan rooliin, jossa voi olla näennäisen mukava möllöttää. Samaan aikaan mieliämme pommitetaan sosiaalisen median sisältövirralla, johon odotetaan tykkäyksiä.
Psykologian tohtorin Laura Auvinen-Lintusen mukaan kuvittelukyvyllä on tärkeä rooli kaikissa kognitiivisissa toiminnoissa, kuten oppimisessa ja erilaisten taitojen hankinnassa. Musiikin ytimessä on mielikuvitus. Nuotinnetussa musiikissa nuotti kertoo sen, mitä ääniä meidän tulee tuottaa. Sen jälkeen on ilmaisun aika. Tulkinnassa kuvitellaan myös sellaista, mikä ei ole näkyvillä.
Musiikki on aivotutkimuksen mysteeri. Mitä enemmän musiikkia tutkitaan, sitä enemmän tutkijat huomaavat, että se kietoutuu voimakkaasti ihmisyyteen ja ihmisyyden alkumetreihin. Aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan musiikkia harrastavien tarkkaavaisuustaidot kehittyvät voimakkaasti, ja noin neljän vuoden kuluttua harrastuksen aloittamisesta taidot lähestyvät jo aikuisen tarkkaavaisuustaitoja. Musiikki kehittää aivoissa juuri niitä alueita, joilla kuunnellaan vaikkapa opettajan puhetta tai vieraita kieliä.
Taiteen perusopetusliiton ja sen jäsenjärjestöjen vastikään tekemään kyselyyn harrastuksen tuomista vaikutuksista vastasi lähes 2000 eri-ikäistä oppilasta eri puolilta Suomea. Tulosten mukaan taideharrastus lisää luovuutta, hyvinvointia, oppimisen iloa, ja opittuja taitoja hyödynnetään laajasti elämässä muun muassa itsetuntemuksen sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitojen kehittämisessä. Taideharrastuksen myötä myös yksinäisyyden koettiin vähenevän, ja Suomessa yksinäisyys on yksi suurimmista yhteiskunnallisista ongelmista.
Edellä mainitut hyödyt konkretisoituvat, jos ajatellaan vaikkapa säveltämisharrastusta. Säveltäjä improvisoi ja kuvittelee soivia maailmoja, merkitsee niitä muistiin, muodostaa mielikuvan teoksesta nuotinnuksen ja usein myös teknologian avulla ja kuljettaa tätä mielikuvaa pitkäkestoisessa muistissaan koko sävellysprosessin ajan. Lisäksi hän keskustelee sävellyksestä opettajansa ja mahdollisen sävellysluokan kanssa, tekee yhteistyötä esittäjien kanssa ja kuulee teoksensa tulkinnan. Vuorovaikutus lisää yhteenkuulumisen tunnetta, ja säveltäessä tarkkaavaisuus ja mielikuvitus on viritetty äärimmilleen. Esi-isiemme minotaurukset mylvivät riemusta.
Musiikin arvoa voisi perustella myös sillä, että se on elimellinen
osa ihmisenä olemista, sillä se on kirjoitettu geeneihimme.
Musiikkiharrastamisen merkitys, arvo ja vaikutukset ovat kiistattomat. Kun kevään haut harrastuksiin ovat alkamassa, herää kysymys, kuinka saada musiikkiharrastus mahdollisimman monen ulottuville. Koulut tavoittavat kaikki oppilaat, mutta musiikkiopetuksen tilanne kouluissa on hälyttävä. Huotilainen kertoo tutkimuksestaan, jossa luokanopettajilta kysyttiin, oletko harrastanut musiikkia. Yleisin vastaus oli en. Kun kysyttiin, minkä aineen opettaja valitsisi jonkun muun opetettavaksi, yleisin vastaus oli musiikki. Yliopistolla ei ole resursseja opettaa alusta lähtien jotain soitinta. Kaukaiselta tuntuvat Uno Cygnaeuksen ajat, jolloin kansakoulunopettajalta edellytettiin laulu- ja soittotaitoa. Marraskuussa uutisoitiin Helsingin kaupungin suunnittelemasta musiikin aineenopetuksen alasajosta. Jos opettajilla ei ole harrastuneisuutta tai ammattitaitoa, musiikkiharrastuksen pariin voi olla vaikea innostaa muitakaan.
Vasta väitelleen tutkijan Kaisa Murtoniemen mukaan kulttuurin arvoa perustellaan sen kyvyllä ratkaista yhteiskunnallisia kriisejä. Musiikin arvoa voisi perustella myös sillä, että se on elimellinen osa ihmisenä olemista, sillä se on kirjoitettu geeneihimme. Tämän ymmärtäminen ei vaadi edes mielikuvitusta.
