maanantai kesäkuu 17. 2024

Ideoiden hinta

 

Ihminen pitää itseään kernaasti ainutlaatuisen idearikkaana olentona. Mielikuvissamme oletettu lajityypillinen luovuutemme näyttäytyy luonnonvoimiin vertautuvina metaforina: ideoita ”pulppuaa” ja ”tulvii”, puhutaan luovuuden ”puuskista”. Todellisuus on karumpi. Silloin harvoin kun aitoa luovuutta ja keksintää tapahtuu, eivät magma- ja laavakerrostumat vyöry hallitsemattomina. Ideoiden keksiminen on tavattoman hidasta, vaativaa ja epävarmaa puuhaa. Harva meistä keksii koko elämänsä aikana mitään aidosti uutta. Sellaista, joka muuttaisi ympärillä olevien käyttäytymistä, tarjoaisi merkityksellisen lisän olemassaolevaan tietomäärään, ratkaisisi aiemmin ratkaisemattomana pidetyn ongelman tai löytäisi uuden ja relevantin näkökulman mihin tahansa asiaan. Ja silloin harvoin kun luovuus oikeasti johtaa uuden idean löytämiseen, ovat edistysaskeleet tyypillisesti vaatimattoman oloisia: keksitään pienen pieni parannus pitkällä aikavälillä kehitettyyn työkaluun, laitteeseen, teoriaan tai toimintatapaan.  

Ihminen on kehno keksijä, mutta oivallinen sosiaalinen oppija – soveltaja, matkija ja kopioija. Omaksumme hämmästyttävän tehokkaasti jonkun toisen keksimiä toimintatapoja, ideoita ja uskomuksia. Kun yksilön luovuus muuttuu yhteiseksi omaisuudeksi, ei kaikkien tarvitsekaan olla luovia. Mitä suuremmista yhteisöistä on kyse, sen vähemmän luovuutta tarvitaan. Yhden hengen yrityksessä työntekijöistä 100%:n on oltava luovia, mikäli yrityksen menestyminen on kiinni uusien ideoiden tuottamisesta, mutta vastaavan kaltaisessa tuhannen hengen yrityksessä, riittää kun 1% työvoimasta on aidosti luovia – he kykenevät ideoillaan ruokkimaan lopput 990.

Mittakaavan kasvattaminen paljastaa niin ideoiden kokonaismäärän vähyyden kuin myös niiden tarpeen. Miljardi Facebookin käyttäjää luuhaa päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen yhteisöpalvelussaan lähinnä tarkkaillen muita ja odottaen, että joku keksisi jotain hauskaa tai oivaltavaa, kun itse en osaa tai viitsi! Sitten kun joku todella keksii mitä tahansa – vaikkapa uuden sanaleikin – levittävät lukemattomat innokkaat kopioijat idean alle vuorokaudessa planeetan joka kolkkaan. Samalla jokainen levittäjä haalii itselleen pienen palasen henkilökohtaista sosiaalisen arvostuksen pääomaa havaiten samalla: on helpompaa ja panos-tuotossuhteeltaan kannattavampaa olla kopioija kuin luoja. Ideoiden soveltaja ei joudu investoimaan hyödyntämäänsä ideaan mitään, hän saa sen tyypillisesti ilmaiseksi. Ideoiden keksiminen sen sijaan vaatii ponnisteluita, joihin useimmat eivät ole valmiita eivätkä usein halutessaankaan kykeneviä.

Verkon kautta tapahtuvan digitaalisen tiedosiirron aikana muiden keksimien ideoiden sosiaalinen ja kaupallinen hyödyntäminen on vaivattomampaa, halvempaa ja kannatavampaa kuin koskaan. Google tarjoaa näennäisesti ilmaisen tiedon ja YouTube näennäisesti ilmaisen musiikin välittäen samalla tehokkaasti viestiä siitä, että ideat olisivat helppoja ja halpoja tuottaa ja itsestäänselvästi korvauksetta kaikkien saatavilla. Oikeasti sekä YouTubessa että sen emoyhtiö Googlessa tiedetään ideoiden kallisarvoisuus – onhan tähtitieteellisiä voittoja tahkoavan yhtiön toiminnan kivijalka muiden henkisen pääoman liki korvaukseton käyttö sen omassa kaupallisessa toiminnassa. Toisten ideat muuttuvat Googlen edelleen hyödyntäminä yrityksen omaksi pääomaksi, jolla se rahoittaa mittavat tutkimus- ja kehitystyönsä sekä investointinsa. Ideoiden keksiminen on Googlelle ja sen työntekijöille yhtä vaivalloista kuin kaikille muillekin, mutta on epäilemättä pörssiyhtiön osakkeenomistajien kannalta onnekasta, että resurssit yhtiön omalle tinkimättömälle omistautumiselle vaikkapa itseohjautuvan auton kehittelytyölle voidaan nyhtää Googlen palveluksessa olemattomien luovien ihmisten työn hedelmistä käytännössä ilmaiseksi. Tämän periaatteen testaamisesta ja puolustamisesta oli viime kädessä kyse, kun YouTube taannoin blokkasi valtaosan suomalaista musiikkia sivuiltaan vauhdittaakseen sopimusneuvottelujaan Teoston kanssa.

Ammattimainen luovuus vaatii toteutuakseen resursseja, joita näennäisen ilmaisen tiedon maailmassa kohdentuu yhä harvemmille. Todellisuus, joka välittää virheellistä viestiä ideoiden halpuudesta ja saatavuuden itsestäänselvyydesta taannuttaa haluamme ja psykologista valmiuttamme investoida niihin. Kuitenkin tarvitsemme monenlaisia hyviä ideoita nykyään enemmän kuin koskaan selvitäksemme kasaantuvasta ongelmavyyhdistä, joita muun muassa ilmastonmuutos ja maapallon väkimäärän jatkuva kasvu tuottavat. Ideat ovat tärkeintä mitä meillä on. Niiden arvon, kustannusten ja merkityksen tiedostaminen on ensimmäinen askel sen takaamiseksi, että ammattimaista luovuutta ja keksintää on tulevaisuudessa mahdollista tapahtua taloudellisesti järkevissä puitteissa muuallakin kuin viiden suurimman globaalin teknologiajätin palveluksessa.

Olli Virtaperko

KOLUMNISTIT

Johan Tallgren
14 VIESTIT0 KOMMENTIT
Juri Reinvere
12 VIESTIT0 KOMMENTIT
Kai Amberla
46 VIESTIT0 KOMMENTIT
Kimmo Hakola
34 VIESTIT0 KOMMENTIT
Lotta Wennakoski
16 VIESTIT0 KOMMENTIT
Minna Leinonen
16 VIESTIT0 KOMMENTIT
Mioko Yokoyama
1 VIESTIT0 KOMMENTIT
Olli Virtaperko
47 VIESTIT0 KOMMENTIT
Susanna Valimaki
21 VIESTIT0 KOMMENTIT