keskiviikko toukokuu 8. 2024

Tanssi hevosen kanssa

Musiikki saa näkemään ratsastuksessa niin paljon enemmän – koko ihmiskunnan historian yhdessä laukanvaihtosarjassa.

 

Moni musiikinystävä odotti Rion olympialaisissa kouluratsastuksen  vapaaohjelmaa, jossa ratsukot liikkuvat musiikin tahtiin. Taitoluistelun tapaan ratsastajat (koreografit) suunnittelevat ohjelman, jonka tulee sisältää määrätyt liikkeet, ja siihen sopivan musiikin. Teknisen suorituksen ohella arvioidaan taiteellinen vaikutelma, kuten koreografia ja musiikin tulkinta, musiikin sopivuus hevosen askellajeihin ja ratsukon persoonallisuuteen sekä ratsun ja ratsastajan välinen sopusointu.

Parhaimmillaan esitys on maaginen kokemus maailmankaikkeuden harmoniasta, jota sulokintereiset kaviojalat pyörittävät.

Musiikillisen vapaaohjelman eli kürin myötä kouluratsastuksesta onkin tullut suosittua katsottavaa. Kouluratsastus on antiikkinen laji, jonka olympiahistoria kattaa yli 100 vuotta, mutta kür tuli olympialaisiin vasta Atlantassa 1996.

Lajin fanitus on kasvanut juuri olympialaisten myötä, koska tällöin tavallinen penkkiurheilija tahi television satunnaiskatselija altistuu lajille vahingossa. Ja lumoutuu. Saattaa ohikiitävän hetken ihmetellä, ”ei ole totta, tanssiva hevonen, onko tämä muka olympialaji”, mutta samalla jo kyynel herahtaa silmäkulmaan. Musiikki saa näkemään ratsastuksessa niin paljon enemmän – koko ihmiskunnan historian yhdessä laukanvaihtosarjassa.

Erityisesti brittipari Charlotte Dujardinin ja Valegro-hevosen kultamitalin tuonut vapaaohjelma ratsukkokohtaisessa kilpailussa Lontoon olympialaisissa 2012 sai maat ja kansat hurmokseen. Itsekin katselen suoritusta YouTubelta, kun tarvitsen uskonvahvistusta elämään tai taiteeseen.

Ohjelma alkaa liitoravilla eli passagella Suuri pakoretki -elokuvan (1963) musiikkiin (elokuvassa brittisotilaat pakenevat natsien vankileiriltä). Puupuhaltimien hallitsemassa puhkuisassa jaksossa askellus vaihtuu piaffeen eli sulokkaaseen raviin paikallaan. Dujardin on itse kertonut halunneensa ilahduttaa yleisöä heti avauksessa käyttämällä kaikkien tuntemaa musiikkia. Elmer Bernsteinin musiikki on sankarillista ja hauskaa, ja henkevä silmänisku kouluratsastuksen sotilaalliseen historiaan.

Uudet askellajit uusine musiikkeineen tykittävät mukaan lisää kierroksia. Seuraa särmikästä orkesteri-riffiä Paul ja Linda McCartneyn säveltämästä tunnusmusiikista Bond-elokuvaan Elä ja anna toisten kuolla (1973). Musiikki on täydellinen valinta vauhdikkaaseen lisättyyn raviin, jossa hepokullan etujalat nousevat huisin korkealle.

Arvokkaan hidas käynti taas tapahtuu Gustav Holstin Planeetat-orkesterisarjan (1916) Jupiter-osasta tutun sävelmän tahtiin. Iso-Britanniassa sitä lauletaan virtenä ensimmäisen maailmansodan muistotilaisuuksissa ja muissa isänmaallisissa yhteyksissä sekä tietenkin Proms-konserteissa. I vow to thee, my country (”Sinulle vannon, maani”), julistaa tummanruunikko valakka jaloillaan.

Voiko kouluratsastusohjelma enää tästä ihastuttavammaksi tai brittiläisemmäksi mennä? Kyllä voi. Nimittäin puolivälin jälkeen tulevat ensimmäiset laukkasarjat – ja miten ne tulevat: ratsukko laukkaa Edward Elgarin Land of Hope and Gloryn (1902) tahtiin. Liikutuksen kohaus lävisti koko maapallon, tai ainakin koko Kansainyhteisön.

Ja ei muuta kuin pökköä pesään. Ratsukko pyörii piruetit Lontoon parlamenttitalon Big Benin kellosävelmää vasten. Huputitin hurmos kaataa katsojia kanveesiin.

Hienon musiikin sovitus on kür-musiikkiin erikoistuneen säveltäjän Tom HuntinHyvin laadittu musiikki saa hevosen liikkeet näyttämään balettimaisen kevyiltä. Samalla onnistunut musiikki tuo esiin ratsastajan ja hevosen välisen harmonian.

Dujardin ja Valegro voittivat myös Riossa, ylivoimaisesti.

Ihmettelin kuitenkin, miten vähän kilpailussa hyödynnettiin hevospitoista klassista musiikkia. Syntetisaattoriorkesterin vesittämä pop ja elokuvamusiikki hallitsivat. Kuitenkin hevonen on synnyttänyt monia klassisromanttisen musiikin perusilmauksia, kuten tasajakoisen ylvään hevosen, metsästävän 6/8-ratsun, nykivät laukkareimat ja kiitävät galoppeeraajat. Miksei tätä aarrearkkua käytetä? Vaikuttaa siltä, että ratsastuksesta puuttuu klassisen musiikin tietämystä. Asia on korjattava!

KOLUMNISTIT

Johan Tallgren
14 VIESTIT0 KOMMENTIT
Juri Reinvere
12 VIESTIT0 KOMMENTIT
Kai Amberla
45 VIESTIT0 KOMMENTIT
Kimmo Hakola
34 VIESTIT0 KOMMENTIT
Lotta Wennakoski
16 VIESTIT0 KOMMENTIT
Minna Leinonen
16 VIESTIT0 KOMMENTIT
Mioko Yokoyama
1 VIESTIT0 KOMMENTIT
Olli Virtaperko
46 VIESTIT0 KOMMENTIT
Susanna Valimaki
21 VIESTIT0 KOMMENTIT