Einojuhani Rautavaara: Elämän kirja Mieskuorolaulu kuului ennen sotia kansallisen kulttuurin peruskiviin. Ei ollut kohottavaa kulttuuritapahtumaa tai kansallishenkistä rientoa, jota lujittamaan ei olisi astunut joukko laulavia miehiä suorissa riveissä ja hännystakeissa. Mieskuorolaulun arvostus liittyi suomalaisen kulttuurin nousuun 1800-luvun puolivälistä alkaen. Taide-elämä oli lapsenkengissään ja kuorolaulu ainoita julkisuuden ja eri kansankerrokset läpäiseviä taidemuotoja. Akateemiset mieslaulajat kantaesittivät Maamme-laulun 1848 ja keräsivät rahat Vanhan ylioppilastalon (1870) rakentamiseen. 1870-luvulla leimahti kansallisen kulttuurin suuntaa määrittävä kieliriita, joka jakoi mieslaulajat eri […]