Aram Hatšaturjanin säveltämä Spartacus on tullut tunnetuksi baleteista miehekkäimpänä, sporttisena spektaakkelina, jolla erityisesti Moskovan Bolshoi-baletti valloitti aikoinaan maailmaa. Antiikin gladiaattorista orjakapinan johtajaksi noussut Spartacus henkilöityi sorrettujen puolesta taistelijaksi ja vallankumouksen ikoniksi, jonka myös Hollywood sangen pian omi tarkoituksiinsa. Neuvostoliitto näki Stalinin Spartacuksena, mutta Hatšaturjan saattoi kuitenkin nähdä isä aurinkoisen pahana kenraali Crassuksena ja nimihenkilön edustavan vainottuja taiteilijoita. Baletin musiikin herooinen mahtipontisuus ja pompöösit stadiontunnelmat ovat onttoa sosialistista realismia, kun taas slaavilainen lyyrisyys osuu melodisiin kultasuoniin Seremoniallisimmillaan […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.
