Diktatuuri on kauhea, opettaa baletin Spartacus

Jäykkä seremoniallisuus hallitsee Spartacuksen joukkokohtauksia. ©Roosa Oksaharju

Aram Hatšaturjanin säveltämä Spartacus on tullut tunnetuksi baleteista miehekkäimpänä, sporttisena spektaakkelina, jolla erityisesti Moskovan Bolshoi-baletti valloitti aikoinaan maailmaa. Antiikin gladiaattorista orjakapinan johtajaksi noussut Spartacus henkilöityi sorrettujen puolesta taistelijaksi ja vallankumouksen ikoniksi, jonka myös Hollywood sangen pian omi tarkoituksiinsa.

Neuvostoliitto näki Stalinin Spartacuksena, mutta Hatšaturjan saattoi kuitenkin nähdä isä aurinkoisen pahana kenraali Crassuksena ja nimihenkilön edustavan vainottuja taiteilijoita.

Baletin musiikin herooinen mahtipontisuus ja pompöösit stadiontunnelmat ovat onttoa sosialistista realismia, kun taas slaavilainen lyyrisyys osuu melodisiin kultasuoniin Seremoniallisimmillaan musiikista tulee niin pakonomainen vaikutelma, että tulee mieleen, haluaako säveltäjä sanoa jotain rivien välistä: näin sävelletään diktatuurissa veit...

Artikkeli vaatii kirjautumista. Täältä voit hankkia lisää lukuoikeutta.

Edellinen artikkeliPoliisisoittokunnalla, Mikkelin orkesterilla ja Riku Niemen orkesterilla synkkää säätä horisontissa
Seuraava artikkeliUrut pauhaavat Keski-Porin kirkossa