Kun fyysinen kunto heikkenee eikä aina voi toteuttaa itsemääräämisoikeuttaan, sillä, että saa valita musiikin tai piirtää muutaman siveltimenvedon, voi olla iso merkitys elämänhallinnan tunteen näkökulmasta.”
Helsingin kaupungin vanhustyön kulttuurisuunnittelija Jenni Räsänen Kuntalehdessä 12/2018.
Parhaimmillaan konsertti on tilanne, jossa yleisön ja esiintyjien välillä ei ole eroa, vaan musiikkia juhlitaan yhtenä rintamana. Se vaatii kuitenkin kommunikointia, johon liittyy täydellinen avoimuus, ja sitä kautta myös riski epäonnistumisesta. Esiintyessä pitää olla uskallusta, samanlaista kuin missä tahansa sosiaalisessa tilanteessa, kertoa mielipiteensä silläkin uhalla, että toinen on eri mieltä. Mutta se on riski, joka usein kannattaa.”
Muusikko Marzi Nyman Savon Sanomissa 15.11.2018.
Kenellekään ei voida opettaa kaikkea, mutta heille voi opettaa halun oppia ja ottaa selvää. Jos sävellyksessä ei ole ideaa, muotoa ja sanottavaa, teknisesti moitteettomat yksityiskohdat eivät tee siitä merkittävää sävellystä.”
Säveltäjä Roope Mäenpää Muusikko-lehdessä 5/2015.
Ei se ole vehkeistä kiinni vaan kurkunpäästä ja äänihuulista ja siitä, miten niitä käytetään. Naisillakin on sitä paitsi äänenmurros.”
Kontratenori Teppo Lampela Suomen Kuvalehdessä 7.12.2018.
Suomessa taide mielletään helposti julkiseksi palveluksi muiden joukossa, kuten vaikkapa Helsingin seudun liikenne, jonka tärkein ominaisuus on yllätyksettömyys ja luotettavuus.”
Teatterinjohtaja ja ohjaaja Erik Söderblom Teatteri, tanssi + sirkus -lehdessä 6–7/2018.
Nuoria ääniä kaivattaisiin lisää. Nyt porukka alkaa ukkoutua, kuten monessa muussakin kuorossa. Olisi hienoa saada mukaan alle 50-vuotiaita laulajia.”
Mieskuoro Pohjan Miehien edustaja Reijo Norrena Ilkassa 11.12.2018.
Vika on käyttämättömyys. Laulamiseen tarvittavat lihakset ja hermoradat eivät ole vahvistuneet. Hiihtäjälle on iso ero, hiihtääkö hän vuodessa kolme vai viisisataa kilometriä. Sama pätee laulamiseen.”
Laulutaidottomien opettamiseen erikoistunut laulunopettaja Tuula Tenni Helsingin Sanomien Viikko-lehdessä 47/2018.
Olen laulanut Tiitiäisen satupuun runoja päiväkodin lepohetkellä lapsille. Kun olen laulanut lopuksi Tiitiäisen tuutulaulun hymisten ja hiljeten, lapset ovat maagisesti rauhoittuneet. Elävä lauluääni ilman mitään säestystä on nykylapselle ihmeellinen ja edelleen rauhoittava asia.”
Päivi Suominen Kodin Kuvalehdessä 24/2018.
Emme me Sibeliukseen ja muihinkaan vanhoihin säveltäjiin koske. Se olisi jonkin sortin pyhäinhäväistys. Epäkunnioittavaa. Me keskitymme luomaan uutta musiikkia.”
Sibelius-Akatemian musiikkiteknologian osaston johtaja, professori Andrew Bentley mtvuutiset.fi:ssä 30.11.2018.
Klassinen musiikki yleensä ja ooppera erityisesti iskivät tajuntaan juuri sillä hetkellä, kun 45 vuotta tauotta jatkunut rokin kuuntelu puudutti raskaasti. Kun on kuullut kaiken maailman Stairway to Heavenit sen tuhannen kertaa ja osaa ne ulkoa, ei enää kiinnosta.
On mahtavaa, että musiikista voi kaikkien näiden vuosien jälkeen tehdä uusia löytöjä. Klasarin vaihteleva kauneus, rujous, paatos, yllätyksellisyys ja ikiaikaisuus antavat saman kokemuksen kuin metsänhoito. Itse on vain mitätön lenkki satojen, jopa tuhansien vuosien jatkumossa, joka jollain lailla edustaa kuolemattomuutta.”
Kai Hirvasnoro kolumnissaan Kansan Uutisissa 23.11.2018.