Taidemusiikin saralla pistetään turhankin paljon elämästä yhteen asiaan. Tuleehan se sitten vakavaksi, kun 75 prosenttia persoonasta on sitä työtä, jota teet”
Klarinetisti Christoffer Sundqvist Satakunnan Kansassa 10.1.2018.
Orkesterin soittajat eivät ole mitään myyttisiä taruolentoja, vaan tavallisia ihmisiä, jotka tekevät työkseen rakastamaansa asiaa.”
Mikkelin kaupunginorkesterin tuore intendentti Jaakko Antila Länsi-Savossa 4.1.2018
Muistelen haikeudella aikaa, jolloin esimerkiksi konsertista ja teatterista saattoi nauttia ilman, että siellä täällä olisi ollut kirkkaita valopisteitä vilkkumassa. Nykyään ei ole tavatonta, että joku kuvailee kännykällään läpi koko (jopa klassisen musiikin) konsertin. Ja kaikki muut sitten saavat ihailla tätä mobiililaitteen kirkasta valoa muuten pimeässä salissa.”
Toimittaja Päivi Ojala kolumnissaan Hämeen Sanomissa 17.12.2017
Tietysti olisi voinut tehdä niin, että näyttelijät olisivat olleet vain soittavinaan. Mutta silloin sitä vain ei olisi voinut näyttää kenellekään. Kaikki uskottavuus olisi mennyt.”
Viulisti-elokuvassa näyttelevä Olavi Uusivirta Aamulehdessä 2.1.2018.
Miksi kaikkialla äänentoisto on niin kovalla, ettei musiikista pysty nauttimaan kuten lauantaina Kotkan kirkossa. Pitääkö jo kirkkoonkin ottaa kuulosuojaimet?”
Lukijan tekstiviesti Kymen Sanomien mielipidepalstalla 20.12.2017.
Haaveeni on, että jokaisella olisi jonkinlainen kosketuspinta Kansallisoopperaan, ja saisimme kaikki suomalaiset käymään siellä edes kerran. Nämä ovat ehkä vähän utopistisia unelmia, mutta pitäähän jokin tavoite olla.”
Kansallisoopperan tuore pääjohtaja Gita Kadambi Gloriassa 1/2018.
Uudenvuodenpäivänä Wienin Strauss-konsertin seuraaminen oli minulle aikanaan ehdotonta, nykyään ei enää, mikä ei tarkoita sitä, että allekirjoittaisin ammattilaispiireissä yleisen ajatuksen ’aina sitä tylsää samaa’. Meidän klassisen musiikin ammattilaisten tulisi muistaa, että se mikä meille on ’liian tuttua ja turvallista’ voi aloittelevalle kuuntelijalle olla elämys, joka tekee hänestä uskollisen ystävän ja kiitollisen yleisön jäsenen. Heitä tarvitsimme viime vuonna ja tarvitsemme niin tänä kuin tulevina vuosinakin.”
Musiikkiopiston apulaisrehtori Janne Haapanen kolumnissaan Länsi-Uusimaassa 9.1.2018.
Suomesta, koulutus- ja kulttuurimaasta ei ole tullut henkisen omaisuuden vientimaata koska täällä panostetaan vain koneisiin, laitteisiin ja koodiin. Henkisellä pääomalla ei ole arvoa. Meidän tulee erityistoimin suojella suomalaista kulttuuriperintöämme folkloresta klassiseen musiikkiin, iskelmästä suomalaiseen sananviljelyyn, viestimistä omiin alustoihimme ja muihin jakeluteihimme.”
Toimittaja Veli-Antti Savolainen kolumnissaan Kaupunkiuutisissa 6.1.2018