Kaija Saariahon konserttojen lähtöpisteenä on pureutuminen tietyn soittimen syvimpään olemukseen, ja usein Saariaho on intiimeimmillään syventyessään instrumentteihin kuin arvoituksellisiin olentoihin – menestyksekkäässä klarinettikonsertossa D’om le vrai sens soitin muuttuu aivan kirjaimellisesti taruolennoksi, yksisarviseksi. Konserton lajityyppiä leimaa kaksijakoisuus, vuorovaikutus orkesterin ja solistin välillä, joka on usein saanut sankarillisen konfliktin tai yhteisöllisen dialogin muotoja. Saariaholla konserton dualistisuus on syvemmällä tasolla. Lähes jokaisesta hänen konsertostaan kohoaa esiin filosofinen vastakohtapari: klarinettikonsertosta aistillinen-yliaistillinen, sellokonsertto Notes on Lightista valo-varjo, huilukonsertto L’Aile du […]