Ohjaaja Ville Saukkonen palasi pitkähkön tauon jälkeen Mozartin pariin tarttuen viimeinkin Don Giovanniin. Tuloksena on ohjaajan viime vuosien paras työ: synkeä, analyyttinen luenta naistenmiehen legendasta. Jokaiselle kohtaukselle on löytynyt osuva, tarkasti luonnehdittu miljöökehys, jotka rakennettiin Aleksanterin teatterin paljaalle lavalle tehokkain keinoin. Film noir -henkiseltä sateiselta varuskuntapihalta siirryttiin polttarikaraokeen, kuntosalin pukuhuoneeseen, parkkihalliin. Ooppera on tulkittu nykyaikaisesti, mutta sitä ei voinut nähdä realistisesti tiettyyn aikaan ja paikkaan sidottuna: vaikka arkista autenttisuutta riitti baarijakkaroista roskasäiliöihin, tilat risteilivät […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.