Klassisessa sinfoniarepertuaarissa tämä lopetus hakee vertaistaan: Mahler on kiidättänyt kuulijan mutkaisia polkuja halki muisteloiden, repivien houreiden ja taivasnäkyjen, kunnes hajanaiset ajatukset kristallisoituvat ekstaattiseksi varmuudeksi, joka enteilee kahdeksannen sinfonian kohoamista ylimaalliseen. Helsingin kaupunginorkesterin ja Susanna Mälkin matka toisen sinfonian parissa huipentui majesteettisella suuruudella ja valontäyteisyydellä, ja Musiikkitalon Kuoro täydennettynä Helsingin kamarikuoron ja Auditen laulajilla kruunasi päätöksen vaikuttavasti. Ylösnousemus-sinfonian päätös on piste, jota kohti megalomaaninen teos koko ajan mutkittelee. Mahlerille ominaisesti se on moniaineksinen, esseemäinen rakennelma, jonka […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.