MAD-arkkitehtien suunnittelema Harbinin oopperatalo heijastaa alueen pohjoista luontoa.Siinä on assosiaatioita lumeen, jäähän ja kiinalaisten maalausten kiemurteleviin maisemiin.
Klikkaa kuvia!
Viimeaikaisen buumin edelläkävijänä oli Pekingin Kansallisteatteri, jonka on suunnitellut Paul Andreu. Se tuo mielikuvan jättimäisestä, veden päällä kelluvasta munasta, ja kolme eri salia yhdistävä kupoli luo huimaavan tilantunteen, jollaista ei koe kuin jossain Hagia Sofiassa.
Kilpailijaksi arkkitehtuurissa tuli 2011 avattu Guangzhoun oopperatalo, jonka on suunnitellut Zaha Hadid. Lasin ja teräksen teräväkulmainen konstruktio huokuu dynaamisuutta.
Kaupungissa toimii ammattimainen oopperaseurue ja Long Yunin johtama sinfoniaorkesteri, ja talon ohjelmisto alkaa vähitellen muotoutua. Esityksiä on silti harvakseltaan.
Uusin tulokas on joulukuussa valmistunut Harbinin oopperatalo, jonka suunnittelusta vastaa Pekingissä toimiva MAD Arcitects. Kollektiivin muita viimeaikaisia töitä ovat olleet mm. Harbinin Kiinalaisen veistotaiteen museo ja Kanadan Mississaugan Absolute towers. Heidän pöydillään valmistuu parhaillaan myös Chicagon uusi Museum on Narrative Arts.
MAD-arkkitehdit ovat mieltyneitä kaareviin muotoihin, ja Harbinin oopperatalo on niiden mestariluomus. Kyseessä on teatterisalin ja kulttuurikeskuksen yhdistelmä, joka sijaitsee Songhua-joen rannalla kaupungin liikekeskustan ulkopuolella.
Kompleksin on tarkoitus laajentua kokonaiseksi kulttuurisaareksi, jolla koilisen Kiinan pääkaupunki haluaa vahvistaa identiteettiään ja imagoaan. Harbinissa asuu viisi miljoonaa ihmistä. Sitä on kutsuttu jopa ”pikku Moskovaksi” venäläisvaikutteisen ilmeensä vuoksi, mutta oopperan arkkitehdit haluavat nyt julistaa muuta.
Talo istuu jokiympäristön kiemurtelevaan ja suoperäiseen maastoon, ja sen katon lasipyramidit ovat saaneet inspiraationsa jäästä. Massiivisina, ikään kuin ajan muokkaamina blokkeina käytetty puu on Mantsurian saarnia.
Harbinia hallitsee kylmä, Siperiasta laskeutuva ilmasto. Oopperatalo heijastaa suunnittelijoidensa mukaan sitä ja ”pohjoisen kaupungin kesyttämätöntä voimaa”. Siinä on pyritty saamaan aikaan vaikutelma, että ikään kuin jää, tuuli ja vesi olisivat muovanneet talon.
Muotokielen inspiraationa ovat olleet myös perinteisen kiinalaiset maisemamaalaukset. ”Käsittelemme arkkitehtuuria maisemana”, studion perustaja Ma Yasong on sanonut.
”Talo on kulttuurisen tulevaisuuden keskus, joka heijastaa ihmisyyden, luonnon, kaupungin ja taiteen ykseyttä”, hän jatkaa.
Oopperatalon ulko-osat ovat pääosin valkoista alumiinia ja lasia. Pehmeä, orgaaninen vaikutelma on jyrkkä vastakohta Guangzhoun talon uusfuturismille. Sisällä sama ilme jatkuu kaarevien ikkunoiden, säleisen välikaton ja veistoksellisen lasikaton tuomassa valoisuudessa.
Pääsalissa kaarevat, ikään kuin sisäänsä sulkevat muodot muistuttavat Pariisin uutta Filharmoniaa, jonka arkkitehti on Jean Nouvel. Kuvien perusteella tulee vain ajatelleeksi, mahtavatko esitysten lavastajat pitää näin voimallisesta näyttämön rajaamisesta.
Onko tässä peräti maailman upein oopperatalo? Sitä on kuvien perusteella vaikea sanoa. Arkkitehtuuri on tietenkin tilan taidetta, ja ainut tapa saada oikea vaikutelma on matkustaa Harbiniin. Se ei tosin vielä kannata, koska esityksiä ei vielä ole. Kuvaavaa onkin, että taloa on hehkutettu kaikissa kansainvälisissä arkkitehtuurilehdissä, mutta sisällöstä ei tiedetä juuri mitään. Harbinissa on pitkään toiminut oopperaseurue, jonka ylle lankea nyt iso vastuu.
Harri Kuusisaari
