maanantai kesäkuu 17. 2024

Hyvää 150-vuotispäivää, Armas Järnefelt!

Tänään 14.8.2019 on kulunut 150 vuotta suomalaisen kapellimestarin ja säveltäjän Armas Järnefeltin syntymästä.

Kansallisromantikoksi ennen kaikkea mielletty Järnefelt syntyi Viipurissa vuonna 1869 kenraaliluutnantti Alexander Järnefeltin kulturelliin ja fennomaaniseen perheeseen; Armaan sisaruksiin kuuluivat mm. Päivälehden perustaja Arvid Järnefelt, maalari Eero Järnefelt sekä Jean Sibeliuksen vaimo Aino (os. Järnefelt).

Armas Järnefelt opiskeli aluksi lakia Helsingin yliopistossa, mutta vaihtoi Helsingin musiikkiopistoon (nyk. Sibelius-Akatemia), jossa hän opiskeli pianisti-säveltäjä Ferruccio Busonin johdolla. Järnefelt jatkoi sävellysopintojaan Berliinissä Albert Beckerin ja Pariisissa Jules Massenet’n johdolla; etenkin Pariisissa kuullut Wagnerin oopperat tekivät Järnefeltiin lähtemättömän vaikutuksen. Hän toimi harjoituskapellimestarina Magdeburgin, Breslaun (nyk. Wrocław) ja Düsseldorfin oopperoissa, ja aloitti varsinaisen kapellimestariuransa Viipurin Musiikinystäväin orkesterissa, siirtyen pian Helsinkiin johtamaan oopperoita Kansallisteatterissa. Järnefeltin Wagner-tulkinnat johtivat myös vierailuihin Tukholmaan, jossa hän muun muassa toimi hovikapellimestarina vuosina 1911–1932.

Järnefeltin sävellystyön valtaosa syntyi vuosisadan taitteessa, ja sisälsi niin pienimuotoisia kamarikappaleita – joista voimakkaimmin elämään jäänyt on Kehtolaulu eli Berceuse – kuin myös orkesteriteoksia, kuten Sinfoninen fantasia (1895), Juhla-alkusoitto (1902), Heimatklang (1895) sekä kotimaassa tänä päivänä luultavasti eniten esitetty Korsholma (1894). Eurooppalaisten mestariteosten johtaminen ja etenkin lankonsa Sibeliuksen musiikin kanssa tekemisissä oleminen kuitenkin latisti Järnefeltin sävellyshaluja, ja hänen myöhäisempi sävellysuransa koostui lähinnä laulumusiikista. Joukkoon kuitenkin mahtui vielä muun muassa ensimmäinen suomalainen elokuvamusiikki Mauritz Stillerin ohjaamaan elokuvaan Laulu tulipunaisesta kukasta (1919), jota on tänä vuonna esitetty pyöreiden vuosien kunniaksi.

Lähteenä käytetty Erkki Salmenhaaran tietokirjasarjaa Suomen musiikin historia (1996).

Tuoreimmat uutiset