Hyvää 150-vuotispäivää, Armas Järnefelt!

Tänään 14.8.2019 on kulunut 150 vuotta suomalaisen kapellimestarin ja säveltäjän Armas Järnefeltin syntymästä.

Kansallisromantikoksi ennen kaikkea mielletty Järnefelt syntyi Viipurissa vuonna 1869 kenraaliluutnantti Alexander Järnefeltin kulturelliin ja fennomaaniseen perheeseen; Armaan sisaruksiin kuuluivat mm. Päivälehden perustaja Arvid Järnefelt, maalari Eero Järnefelt sekä Jean Sibeliuksen vaimo Aino (os. Järnefelt).

Armas Järnefelt opiskeli aluksi lakia Helsingin yliopistossa, mutta vaihtoi Helsingin musiikkiopistoon (nyk. Sibelius-Akatemia), jossa hän opiskeli pianisti-säveltäjä Ferruccio Busonin johdolla. Järnefelt jatkoi sävellysopintojaan Berliinissä Albert Beckerin ja Pariisissa Jules Massenet’n johdolla; etenkin Pariisissa kuullut Wagnerin oopperat tekivät Järnefeltiin lähtemättömän vaikutuksen. Hän toimi harjoituskapellimestarina Magdeburgin, Breslaun (nyk. Wrocław) ja Düsseldorfin oopperoissa, ja aloitti varsinaisen kapellimestariuransa Viipurin Musiikinystäväin orkesterissa, siirtyen pian Helsinkiin johtamaan oopperoita Kansallisteatterissa. Järnefeltin Wagner-tulkinnat johtivat myös vierailuihin Tukholmaan, jossa hän muun muassa toimi hovikapellimestarina vuosina 1911–1932.

Järnefeltin sävellystyön valtaosa syntyi vuosisadan taitteessa, ja sisälsi niin pienimuotoisia kamarikappaleita – joista voimakkaimmin elämään jäänyt on Kehtolaulu eli Berceuse – kuin myös orkesteriteoksia, kuten Sinfoninen fantasia (1895), Juhla-alkusoitto (1902), Heimatklang (1895) sekä kotimaassa tänä päivänä luultavasti eniten esitetty Korsholma (1894). Eurooppalaisten mestariteosten johtaminen ja etenkin lankonsa Sibeliuksen musiikin kanssa tekemisissä oleminen kuitenkin latisti Järnefeltin sävellyshaluja, ja hänen myöhäisempi sävellysuransa koostui lähinnä laulumusiikista. Joukkoon kuitenkin mahtui vielä muun muassa ensimmäinen suomalainen elokuvamusiikki Mauritz Stillerin ohjaamaan elokuvaan Laulu tulipunaisesta kukasta (1919), jota on tänä vuonna esitetty pyöreiden vuosien kunniaksi.

Lähteenä käytetty Erkki Salmenhaaran tietokirjasarjaa Suomen musiikin historia (1996).

Muuta luettavaa Rondossa

Vantaalla päätetään taiteen perusopetuksen tulevaisuudesta

Taiteen perusopetuksen toimijat ravistelevat kuntapäättäjiä hereille: lasten harrastusmahdollisuuksista säästäminen tulee kalliiksi.   V antaan kaupunginhallitus päätti 10. elokuuta 2026 käynnistää yhteistoimintaneuvottelut. Taustalla on jo vuodesta 2024...

Seela Sella on poissa

  Useat mediat ovat STT:n tiedotteeseen perustuen uutisoineet tänään näyttelijä Seela Sellan menehtyneen 89-vuotiaana. Keväällä Seela Sella kertoi sairastavansa nielusyöpää. Hoitojen päätyttyä hän palasi vielä...

Kahdeksasluokkalaisille suunnattu Taidetestaajat saa jatkoa

Valtioneuvosto ilmoitti 1. syyskuuta budjettiriihensä tiedotustilaisuudessa, että Taidetestaajat saavat 3,5 miljoonan euron määrärahan lukuvuodelle 2027–2028. Vuonna 2017 käynnistynyt, koko maan kattava Taidetestaajat-kulttuurikasvatusohjelma vie joka...

Tampere Filharmonia kiinnitti Kristian Sallisen

Suomen nuorimman kapellimestaripolven voittokulku jatkuu. Kristian Sallinen, 25, on nimitetty Tampere Filharmonian seuraavaksi ylikapellimestariksi ja taiteelliseksi johtajaksi. Hän aloittaa kolmivuotiskautensa elokuussa 2027, kun Matthew Hallsin...

Aasialaiset kärjessä Helsingin balettikilpailussa

Sekä musiikki- että balettikilpailuissa jo pitkään jatkunut aasialaisten esiinmarssi sai jatkoa perjantaina päättyneessä Helsingin kansainvälisessä balettikilpailussa. Suurin osa sarjojen parhaista oli aasialaisia miestanssijoita, joiden...

Slobodeniouk ehdolla Kansallisoopperaan, uudet johtajat Kaliforniaan  

Dima Slobodeniouk on ehdolla Kansallisoopperan ylikapellimestariksi, ja Thomas de Mallet Burgess saa taiteellisena johtajana jatkoajan. Samalla kertaa tuli kapellimestarinimityksiä Kaliforniasta: Elim Chan valittiin San...

Yhteissoiton into tarttuu Itä-Helsingissä

60 vuotta täyttävä Itä-Helsingin musiikkiopisto on tullut tunnetuksi paitsi erityisistä opetusmetodeistaan, myös tasokkaasta orkesteritoiminnastaan. Opisto huipentaa juhlavuotensa lauantaina 25.4. Musiikkitalossa konsertteihin, joissa lavalle astuu...

Artturi Aalto voitti Turun sellokilpailun

Turun valtakunnallisen sellokilpailun on voittanut 26-vuotias Artturi Aalto. Hän oli mukana jo kolmatta kertaa, ja viimeksi neljä vuotta sitten hän tuli toiseksi. Aalto sai...

Turun Fuuga julkisti avajaiskautensa

Turun uusi ylpeys, musiikkitalo Fuuga on julkistanut avajaisohjelmansa. 12.–14. marraskuuta pidettävien avajaiskonserttien solistina on Karita Mattila, ja sitä seuraavien viikkojen aikana talossa kuullaan paitsi...

Kalevi Ahon konsertoille ICMA-palkinto

Kalevi Ahon kaksi konserttoa sisältävä BIS-levy on voittanut arvostetun International Classical Music Awards ‑levypalkinnon nykymusiikin sarjassa. Kunnia kuuluu myös siinä mukana oleville Sinfonia Lahdelle...

Washingtonin ooppera poistuu Kennedy Centeristä

Washington National Opera (WNO), yksi Yhdysvaltojen merkittävimmistä oopperataloista, on ilmoittanut lopettavansa yli 55 vuotta kestäneen kumppanuutensa John F. Kennedy Center for the Performing Artsin...

Suuri makaaberi Juhlaviikoille ja Berliiniin

György Ligetin ”antiooppera” Le Grand Macabre saa vihdoin Suomen ensi-iltansa, kun Radion sinfoniaorkesteri ja Helsingin kamarikuoro solisteineen esittävät teoksen Helsingin juhlaviikkojen yhteydessä 26. elokuuta. Esitys...