Mökki on suomalaisille pyhä paikka, jossa rentoudutaan ja lataudutaan luonnon lähellä. Lauantaina 10. syyskuuta Musiikkitalossa esitettävä Mökki-teos käsittelee suomalaisten luontosuhdetta ja yhdistelee kuorolaulua ja elektronisia elementtejä, luvassa on esimerkiksi sulkapallomailojen soittoa ja tuulen huminaa imitoivaa kuoroa. Kuoronjohtajan esiintymisasuna on – tietenkin – saunatakki ja välillä kuoroa johdetaan aurinkotuolista käsin. Teos tarjoaa uusia haasteita myös Haloa-kuoron laulajille, jotka puuhastelevat lavalla mm. Aku Ankkoja lukien ja krokettia pelaten.
Säveltäjä Tytti Arola ja libretisti Tuulikki Blom ovat työstäneet Mökki-näyttämöteosta monen vuoden ajan. Viime viikonloppuna teos sai kantaesityksensä Turussa. Nyt teos päästään kuulemaan Helsingissä, kun arkinen ja tuttu, mutta ajoittain arvaamaton mökkiympäristö tuodaan Camerata-konserttisaliin. Mökki on sekakuorolle ja elektroniikalle sävelletty teos, jonka esittää Sibelius-Akatemian opiskelijoista, alumneista sekä muista kokeneista kuorolaulajista koottu Haloa-kuoro. Kuoroa johtaa Anna Gallon, joka on toiminut Haloan taiteellisena johtajana kuoron perustamisesta lähtien.
Pandemian aikana herännyt mökkeilybuumi inspiroi Arolaa ja Blomia tarkastelemaan ihmisen luontosuhdetta, mökillä olemisen tapoja ja suositun lomakohteen nautiskelukulttuuria. Tekijät kertovat, että alkusysäyksenä oli käsitellä ympäristökriisiä samaistuttavalla tavalla. Tekstit ovat saaneet inspiraationsa mökkitarinoista ja -havainnoista sekä ajankohtaisesta ympäristökriisistä. Mökkimaailmaan sukelletaan Venla Heleniuksen ja Iiri Poterin poeettisten videoiden kautta.
”Kirjoitin librettotekstiä mökillä ja luin kirjoittaessani paljon tieteellistä tekstiä. Tieteellisen tekstin ja laululyriikan yhdistäminen oli kiinnostava ajatus, mutta siihen tuli aika didaktinen sävy. Tieteellisestä taustatyöstä saamiani ajatuksia välittyi kuitenkin myös mökkiteemaiseen tekstiin”, Blom kertoo.
”Pohdimme, miten tehdä ympäristökriisiä käsittelevä kuoroteos suomalaisille samaistuttavaksi ja kiinnostavaksi, mutta pureutua silti itse asiaan. Mökkeily on suomalaisille jollain tavalla pyhää”, Arola lisää.
Huomio tekstiin, katse empatiaan
Mökki-sävellystä rytmittää kerrottu tarina, jota kehystää luonnon ääniä ja elektronisia instrumentteja yhdistelevä äänisuunnittelu. Välillä kuoro pysähtyy laulamaan pitkiä sointuja, resitoimaan päässä kaikuvia murheita tai tanssimaan katrillia syntetisaattorin säestyksellä. Tytti Arola kertoo pohtineensa sävellystä tehdessään erityisen tarkkaan tekstiä. Ylipäätään teoksen syntyprosessi oli hyvin dialoginen.
”Usein säveltäessäni kuoroteoksia käytän tekstiä vapaasti leikitellen esimerkiksi pilkkomalla tekstiä, jolloin tekstin välittyminen yleisölle voi jäädä vähemmälle huomiolle. Tätä teosta säveltäessä pidin erityisen tärkeänä sitä, että teksti on ymmärrettävää ja istuu laulajien suuhun. Tekstit ovat säveltäjän näkökulmasta tosi herkulliset ja laulussa on puheenomainen tapa. Sävellyksessä on paljon homofonista tekstuuria, eikä liikaa asioita päällekkäin. Elektroniikan ja kertojan välikkeiden kautta teos rytmittyy ja samalla kuoro lähtee puuhastelemaan kaikenlaista lavalla”, hän sanoo.
Libretossa Tuulikki Blom halusi pureutua ilmastonmuutokseen, mutta jättää syyllistämisen vähemmälle. Näkökulmaksi hän valitsi sen sijaan empatian niin luontoa kuin ihmistä kohtaan.
”Syyllisyydentunne ja syyllistäminen liittyvät tiiviisti ilmasto- ja ympäristökeskusteluun. Prosessin aikana minulle alkoi hahmottua, että empatia on parempi näkökulma tähän teokseen. Otin sellaisen asenteen, että sen sijaan, että analysoisin mitä muut tekevät, yritän kääntää katseen itseeni. Olen ajatellut, että olen tosi vihreä ihminen, mutta aloin mökillä raportteja lukiessani vähän kyseenalaistaa sitä. Halusin tekstilläni herätellä empatiaa luontoa, mutta myös itseä kohtaan. Mökki koko Suomen yhteinen juttu. Jopa ilmastodenialisteille lähiluonto on tärkeää.”
Tavoitteena tunnemuistijälki
Mutta voiko taiteen avulla vaikuttaa ihmisten toimintaan – esimerkiksi ympäristökäyttäytymiseen? Blomin ja Arolan mukaan tämä on hyvä, mutta vaikea kysymys vastata.
”Tästä on keskusteltu paljon säveltäjien kesken. Pelkästäänsävelten kautta voi olla vaikea ottaa kantaa, jos ei ole tekstiä. Toki voi rakentaa musiikillisia mielikuvia tai kontrasteja. Teen itse aika paljon performatiivista nykymusiikkia, jossa on sävelten lisäksi muita toimintoja. Ne ovat helpompia työkaluja tuoda ulkomusiikillisia agendoja selkeästi yleisölle”, Arola sanoo.
Blom lisää, että teksti on konkreettinen tapa tuoda asioita ilmi, mutta on tärkeää, että musiikki ja teksti toimivat nimenomaan yhdessä.
”Kuoroteoksia tehdessä on ollut hauska huomata kuorolaisista, että teksteistä jää lentäviä lauseita elämään arjen hetkiin. Taide ei välttämättä suoraan muuta ihmisten toimintaa, mutta toivoisin, että Mökin kokonaisuus: video, musiikki, teksti ja toiminta jättäisivät kuulijoille tunnemuistijäljen ja että laulut palaisivat ihmisten mieliin arjessa.”