Page 19 - RONDO_08

rinallista musiikkia tai viitata aiempiin teoksiinsa, mutta © MAIJA KUUSISTON KOTIALBUMI
uuteen sinfoniaan oli ilmestynyt elementtejä jopa eletystä
elämästä ja synkäksi muuttuneesta nykyhetkestä.
”Kyllähän nämä tunnelmat vaikuttavat jollain lailla sii-
hen, mitä paperille tulee”, Jaakko oli kertonut joulukuus-
sa 2021 Podi ilolle -podcastin haastattelussa.
Tämä antoi työkalut ja materiaalin sinfoniaan jäänei-
den aukkojen täyttämiseksi. Tärkeintä oli, että Pekan kir-
joittamat osuudet voisivat yhtä hyvin olla Jaakon tekemiä.
Kaikki Jaakon tunteneet ihmettelivät miehen sinnik-
kyyttä. Sairaus ei ollut muuttanut Jaakon huumorintajua,
joka pysyi veitsenterävänä. Hänen kasvoillaan vilkkui tut-
tu, ovela tuike. Hänen silmänsä näyttivät yhä siltä, kuin ne
kertoisivat muutamaan sanaan tiivistettyjä, kuivia vitsejä
– Jaakon erikoisalaa. Ellei Jaakko olisi kertonut sairaudes-
taan avoimesti, kukaan ei olisi sitä huomannut.
Sinfoniaa kuunnellessa sairautta ei voi olla huomaa-
matta. Siinä on Jaakolle ennen kuulumattoman tummia
sävyjä, epätoivon pilkahduksia ja hetkiä, jotka huokuvat
elämän arvaamattomuutta. Nouseva tritonus on musiikin
kantavia elementtejä, aivan kuten Jean Sibeliuksen nel-
jännessä sinfoniassa – hänen synkimmässä, vakavan sai- Kuusistolle rakas
rauden sävyttämässä teoksessaan. meri antoi hänen
veljelleen Pekalle
Puolentoista vuoden aikana Jaakko kävi lukemattomia idean sinfonian lopun
kertoja pään magneettikuvauksissa, joilla kasvaimen liik- täydennykseen.
keitä tarkkailtiin. Ahtaassa, hädin tuskin ihmisen mentä-
vässä metalliputkilossa on korvia huumaava meteli, jota pestinsä orkesterin ylikapellimestarina korkean aallon
voi vain vaimentaa vanutupoilla ja kuulokkeilla. Hän oppi harjalle.
vihaamaan kojetta koko sydämensä pohjasta, mutta op- Teoksessa on myös eräs teema, joka toistuu. Se kuul-
pi keinon sietää sitä. Keinon, joka kertoo kaiken Jaakon laan jo alussa pianolla niin selvästi, että sen täytyi olla Jaa-
luonteesta. Sillä välin, kun laite selvitti kasvaimen kulke- kolle tärkeä. Mutta missä Pekka oli sen kuullut aiemmin?
mia reittejä Jaakon aivoissa, Jaakko selvitti laitteen pääs- Hän ei löytänyt siitä vihjeitä mistään muusta sävellykses-
tämien nakutusten rytmistä rakennetta. tä. Ei Jaakon konsertoista, ei oopperoista, ei soolokappa-
”Jaakko usein harmitteli sitä, ettei voinut ottaa äänitys- leista eikä käsin kirjoitetuista katkelmista. Silti hän tiesi,
laitetta magneettikuvaukseen”, Maija muistelee. että se oli Jaakon säveltämä ja varsin tuttu. Kaikki mah-
Jaakko keksi tähänkin ratkaisun. Hän tallensi nakutuk- dollisuudet koluttuaan hän soitti teeman Maijalle. Ehkä
sen sinfoniaansa. hän muistaisi paremmin.
Teoksesta löytyy myös toinen sairaalamuisto, Pekka us- Maija muisti heti. Se oli laulusta, jonka Jaakko oli sävel-
koo. ”Jaakon kanssa kerran fiilistelimme sitä, kuinka säde- tänyt Maijalle jo aiemmin. Se kuultiin ensimmäistä kertaa
hoito toimii”, Pekka sanoo. ”Kun päässä on kasvain, jota kesällä 2019 heidän häissään. Sen nimi on Haave.
pitää sädettää, laitteen on löydettävä täsmällinen kohta.
Kone alkaa kohdistua aika kaukaa ja lähenee kohdetta si- Häivähdys, jotain
tä mukaa, kun laite laskee koordinaatteja. Se ei saa men- josta tiennyt en
nä yhtään ohi. Minusta tuntuu, että Jaakko on kirjoittanut Heikko, hiljainen haave
sen hetken toisen osan alkuun. Siinä on massiivinen jou- Unen takaa…
sipedaali, joka alkaa hiljalleen tihentyä kohdistuakseen
D-säveleen.” Katja Sutelan sanat kertovat tietenkin rakkaudesta,
Entä orkestraatio, mitkä soittimet soisivat yhdessä ja mutta sattumalta sana haave kuulostaa lausuttuna samal-
milloin, missä sävellajissa? Ensin Pekka piirsi valtaval- ta kuin meri ruotsiksi.
le paperiarkille kapellimestarin näkymän suuresta sin- Kuukausien uurastuksen jälkeen Pekka ja Jari onnistui-
foniaorkesterista. Sen jälkeen hän tutki Jää-oopperan vat täyttämään Jaakon suurimman haaveen. Sinfoniasta
orkestraatioita ja veteli viivoja soitinryhmien välille sen tuli yli 20-minuuttinen teos, jonka kaksi osaa soitetaan yh-
mukaan, miten soittimet ja soitinyhdistelmät olivat Jaa- teen. Lopuksi Pekka sävelsi sinfoniaan koodan, jossa on
kon mielessä todennäköisesti soineet missäkin kohtaa. Si- samoja elementtejä kuin Jaakon soolopianoteoksessa Jur-
tä mukaa, kun Pekka sai musiikkia valmiiksi, Jari Eskola mo. Nimi viittaa saareen Turun edustalla – näille seuduille
nuotinsi sen partituuriksi tietokoneella. Teokseen ei pää- sijoittuu myös Jää-ooppera. Ehkä sinfonia oli kunnian-
tynyt teemoja tai melodioita, jotka eivät perustuisi Jaakon osoitus merelle, Jaakon toiselle suurelle rakkaudelle?
sävellyksiin tavalla tai toisella. ”Koodan rytmit noudattavat majakoiden, merimerkki-
Selvää oli, että Jaakko oli räätälöinyt sinfonian ame- en ja muiden navigointivalojen täsmällisiä sijainteja Suo-
rikkalaiselle, notkealle ja mehevälle sointi-ihanteelle. Sel- menlahdella”, Pekka kertoo. ”Jaakko tunsi nämä reitit
laiselle, jossa nimenomaan Minnesotan orkesteri loistaa. hyvin. Merkkejä seuraamalla voi purjehtia saaristosta tur-
Hän halusi, että Vänskä saa päättää 20 vuotta kestäneen vallisesti kohti avomerta.” ■

RONDO CLASSIC 8|2022 19