Page 51 - RONDO_08
P. 51

CD





                   OOPPERA              sältävä esittelyvihko täydentävät vii-  vapauttavana lapsekkuutena. ■  sään aikana sellainen ei enää ollut
                                        meistellyn kokonaisuuden. Lunea ei        ANTTI HÄYRYNEN  tarpeen, ja neljäs sinfonia (1963)
                   Holliger             ole vain yksilötragedia: lopussa ai-                     tarttuu rohkeasti julistavaan eks-
                                        ka pysähtyy, mutta linnut visertävät                     pressiivisyyteen, jonka vastapaino-
                                        vielä hiljaa – Holligerin musiikkina:                    na on lyyrinen hidas osa ja finaalin
                                        kuoro korisee ja viulut kitisevät. ■  ORKESTERI          huhuilevat soolot.
                                                      ANTTI HÄYRYNEN                               Viides sinfonia, lisänimeltään
                                                                         Ljatoshinski            ”Slaavilainen” (1966) on jälleen eri-
                                                                                                 lainen. Persoonallisesti hyödynne-
                                                                                                 tyt kansanlaulu- ja ortodoksisen
                                          VOKAALIMUSIIKKI                                        kirkkomusiikin aiheet on päivitetty
                                                                                                 muhkeasointiseksi kunnianosoituk-
                                                  Cage                                           seksi Gliérelle ja hänen kolmannen
            Heinz Holliger: Lunea. Christian
            Gerhaher (Nikolau Lenau), Juliane                                                    sinfoniansa sankari Ilja Muro-
            Banse Sophie von Löwenthal/Äiti),                                                    mettiläiselle. Sinfoninen balla-
            Ivan Ludlow (Anton Schurz/Georg                                                      di Grazhyna (1955) perustuu Adam
            Reinbeck), Sarah Maria Sun (Marie                                                    Mickiewiczin aiheeseen, jos-
            Behrends/ Karoline Unger), Annet-                       Boris Ljatoshinski: Sinfoniat 1–5,   sa liettualaiset torjuvat germaani-
            te Schönmüller (Therese Schurz/                         Grazhyna. Ukrainan valtion sinfonia-  hyökkääjät.
            Bertha Hauer/ Emilie Reinbeck).                         orkesteri, Theodore Kuchar. Naxos   Amerikkalaisukrainalaisen
            Philharmonia Zürich, Basler Madri-                      8.503303 (3 cd).             Theodor Kucharin ja Ukrainan
            galisten, johtajana Heinz Holliger.                     ● Boris Ljatoshinskin (1895–  valtion sinfoniaorkesterin levytykset
            ECM 2622 (2 cd).            John Cage: Five, Hymns and Vari-  1968) viiteen sinfoniaan on kirjattu   ovat päteviä, vaikka vähän hio-
            ● Nikolaus Lenau (1802–1850)   ations, Four2 & Four6. Latvian ra-  Ukrainan 1900-luvun historia. Na-  mattomia. Uimahalliakustiikka saa
            oli itävaltalainen runoilija, jon-  diokuoro, johtajana Sigvards Klava.   xos oli ajoissa liikkeellä levyttäes-  teokset kuulostamaan toisinaan me-
            ka tekstejä kohtaa yksinlauluissa ja   Ondine ODE-1402-2.  sään teokset 1990-luvulla Ukrainan   luisammilta kuin on tarkoitus. Eh-
            orkesterisävellyksissä. Hänen elä-  ● Arnold Schönberg moitti op-  itsenäistyttyä ja julkaisee kokonai-  kä sen vuoksi sinfonioiden hitaat
            mänsä oli jatkuvaa etsintää, joka   pilastaan John Cagea harmo-  suuden nyt uudelleen. Sota on teh-  osat ja niiden usein maagiselta kuu-
            ulottui epäonnistuneeseen Ameri-  nian puutteesta, mutta tämä vastasi:   nyt Ljatoshinskista ajankohtaisen,   lostava tunnelma tekee suuren
            kan-visiittiin ja päätyi viimeiseksi   ”Omistan elämäni lyödäkseni pää-  ja hänen musiikkiaan esittävät täl-  vaikutuksen. Ljatoshinskin orkeste-
            kuudeksi vuodeksi mielisairaalaan.   tä siihen seinään.” Sekakuoro on   lä hetkellä orkesterit Berliinin fil-  rinkäsittely on taitavaa ja omape-
            Heinz Holliger (s. 1939) on sä-  useimpien säveltäjien mielestä har-  harmonikoita myöten. Sinfonioita   räistä ja toivoisi, että sille pystytään
            vellyksissään paneutunut onnetto-  moniasoitin, mutta Cagen ryhtyessä   ei silti tarvitse kuunnella pelkäs-  tekemään tulevaisuudessa vielä
            miin taiteilijakohtaloihin. Meillä   vuonna 1979 kuorosäveltäjäksi lop-  tä myötätunnosta: Ljatoshinski voisi   enemmän oikeutta. Mutta näihin
            muistetaan ehkä parhaiten hänen   putulos oli jotain ihan muuta. Hymns  säveltäjänä kokea samanlaisen ylös-  teoksiin on syytä tutustua juuri nyt,
            Friedrich Hölderlinin tekstei-  and Variations pohjautuu bostoni-  nousemuksen kuin Mieczyslaw   ja Naxosin uudelleen julkaisema ko-
            hin pohjautuva Scardanelli-Zykluk-  laisnahkuri William Billingsin   Weinberg viime vuosina.  konaisuus on siihen paras väline. ■
            sensa tai Schumannin kohtaloa   (1746–1800) kahteen neliääniseen   Kymmenisen vuotta Shosta-     ANTTI HÄYRYNEN
            valottava Romanecenderes. Lenaun   hymniin, joissa Cage on häivyttä-  kovitshia vanhempi Ljatoshinski
            myöhäisiin runoihin ja fragment-  nyt jäljet resonoivasta yhteissoin-  opiskeli Kievissä Reinhold Gliè-
            teihin perustuva kamariooppera   nista ja jättänyt jäljelle surumielistä   ren johdolla, ja kisällinnäytteek-
            Lunea (2018) jatkaa samalla linjalla.  huhuilua.        si sävelletty sinfonia nro 1 (1919) on   KAMARI- JA
              Pääosassa on Holligerin pit-  Teoksella on symbolinen mer-  komea myöhäisromanttinen, Skr-   SOITINMUSIIKKI
            käaikainen yhteistyökumppani,   kitys amerikkalaisen pioneerihen-  jabin-sfääreistä tulevaisuuteen ku-
            runoilijan maailmantuskaa ruu-  gen ja itsenäistymisajan optimismin   rottava teos. Ljatoshinski hakeutui   Beethoven ym.
            miillistava Christian Gerhaher.   kriittisenä tarkasteluna – kuvana sii-  1920-luvulla yhä modernimpaan
            Koko viisihenkinen solistiensem-  tä, mitä USA:sta oli 1970-luvul-  suuntaan, ja vuonna 1936 valmis-
            ble sekä henkilöhahmojen ajatuk-  la tullut. Myöhemmin Cage alkoi   tunut, paikoin atonaalinen, mut-
            sia kaiuttavat Baselin Madrigalistit   säveltää ”numerosävellyksiä”, joi-  ta hengeltään romanttinen toinen
            laulavat riipivällä herkkyydellä, jo-  den otsikko kertoo vain esittäjien lu-  sinfonia ei kelvannut neuvostoby-
            kaista pianissimonyanssia vaalien.   kumäärän. Five oli alun perinkin   rokraateille. Shostakovitshin neljän-
            Lunea on pohjimmiltaan liedoop-  kuorosävellys, joka liitelee vapaas-  nen sinfonian tavoin teos sai odottaa
            pera – sen taustana on Holligerin   ti risteilevissä äänissään astraalisis-  kantaesitystään vuoteen 1964.
            samanniminen laulusarja – jonka   sa maailmoissa. Sigvards Klavan   Vuonna 1954 valmistunut san-
            sointimaailma on intiimi ja hauras,   johtama Latvian radiokuoro lau-  karillinen kolmas sinfonia tilittää   Johann Sebastian Bach: Fuu-
            samalla raastavan intensiivinen.   laa kaukana mukavuusalueeltaan,   sota-ajan kokemuksia ja varmaan   ga g-molli BWV 861 (sov. E. A.
              Oopperan musiikki on perin-  mutta tekee sen vakuuttavalla am-  yritti kohdata neuvostoestetiikan   Förster). Ludwig van Beethoven:
            teismodernisti atonaalista, mutta   mattitaidolla. Four6:een keksityt   vaatimukset, mutta Ljatoshinski jou-  Jousikvartetto nro 15 op. 132. Felix
            tarkkavainuisesti tekstiä seuraa-  luonnonäänet ovat vaarassa latis-  tui tekemään teokseen muutoksia ja   Mendelssohn: Jousikvartetto nro 2
            vaa ja hiljaisen kaunista. ECM:n   taa teoksen puolen tunnin mittaisek-  poistamaan finaalin otsikon ”Rau-  op. 13. Danish String Quartet.
            häiriötön liveäänitys ja libreton si-  si vitsiksi, mutta voi sen kokea myös   ha voittaa sodan”. 1960-luvun suoja-  ECM 2564.


                                                                                                RONDO CLASSIC    8|2022  51     |
   46   47   48   49   50   51   52   53   54   55   56