Page 49 - RONDO_08

KIRJAT

oopperan © VILLE RANTA / KIRJAN KUVITUSTA

historiaa

populaaristi min ja kiinnostavimmin.
Oopperasta tuli kaupallista jo
barokin aikaan, jolloin menestys
alkoi vaikuttaa ohjelmistoihin,
kuten asianlaita on edelleenkin.
Minna Lindgren: Minun oopperani: Kaupallisuuden kirous pääsee
epätäydellinen historia. Teos. 413 s. kirjassa kuristusotteeseen. Oop-
peran ympärillä liehuvaa tärkei-
usiikkitoimittaja levää eliittiä ja tapakulttuuria
ja kirjailija Min- Lindgren räimii pilkallisesti.
na Lindgrenin Teksti soljuu vauhdikkaasti,
m Minun oopperani tutuksi tulleiden Maisteri Lind-
on nimensä mukaisesti epätäy- grenin Yle Radio 1 -kanavan
dellinen, subjektiivinen matka musiikkiesitelmien tapaan. Myös
oopperan historiaan. Lindgre- proosakirjailijana tunnetun Lind-
nin suhde oopperaan on intohi- grenin kielellinen ilmaisu on ri-
moinen, niinpä hän on napsinut kasta ja huoliteltua. Valitettavasti
kirjaan sen kiihkeimmät kohteet hän ei ole malttanut täysin vält-
vähät välittämättä muista. Ville Rannan pilapiirrosmainen tää hienoisia maneereitaan kir-
Hän tekee selväksi, että to- ja oivaltava kuvitus ansaitsee jassakaan. Niin hauskaa ironiaa
della suuria oopperasäveltä- kirjassa erityiskiitoksen. kuin Lindgrenin fiktiivinen, hie-
jiä on vain viisi: Monteverdi, nosteleva naapuri roskakatokses-
Mozart, Verdi, Wagner ja sa, oopperan väliajalla ja milloin
Puccini. Heidät hän kirjassaan sen draaman elvytyspyrkimyk- nin intohimoista oopperasuhdet- missäkin ja hänen kaksi rakas-
kanonisoi ensisijaisina oopperan sistä koko kansan sirkushuviksi ta ja humoristista esitystapaa ja ta lukijaansa ovatkin, heidän
kehittäjinä ja uudistajina. Jouk- kehkeytyneen taiteen nousuun ylipäätään oopperaa satirisoiva vähempikin marssittamisensa
koon hän onnekkaana sattumana suosionsa huipulle 1800-luvul- kuvitus. kirjaan olisi riittänyt.
lisää Bizet’n, joka sävelsi 14 epä- la. Katsaus päättyy 1900-lu- Kirjan kiinnostavinta antia Lindgrenin mielestä maail-
onnistunutta oopperaa ja yhden vun alkuun, jolloin taiteesta ovat teosesittelyjä edeltävät his- man hauskin ooppera on Do-
täysosuman, Carmenin. tuli vakavaa ja vaikeaa, viihdet- toriakatsaukset, oopperoiden nizettin Rykmentin tytär ja paras
Säveltäjien henkilökuvat ovat tä ylenkatsovaa. Myös oopperan kontekstointi kulloisiinkin yh- ooppera Bizet’n Carmen. Sen si-
taiten kirjoitettuja antaen mo- löyhämielinen sisar operetti, jon- teiskunnallisiin, poliittisiin, kir- jaan hän teilaa surutta jotkut
nipuolisen, tarkan ja usein myös ka asema viihteen kuningattare- kollisiin ja kulttuuripoliittisiin ranskalaiset oopperat kuten Ber-
surkuhupaisan kuvan heidän na hiipui musikaalin myötä, saa tilanteisiin. Lindgren taustoit- liozin Troijalaiset tai vaikkapa
elämänvaiheistaan, taiteellisis- osansa kirjassa. Operetin, tuon taa oopperoiden aihepiirejä ja Gounod’n Faustin, jotka vain si-
ta pyrkimyksistään ja ratkaisuis- oopperan käärmeen Lindgren esitystraditioita myös suhteessa sältävät tuntikaupalla kaunis-
taan rimpuilussa kohti mainetta soisi rehabilitoitavan ja löytävän kulloisenkin ajan arvoihin ja mo- ta musiikkia mutta ei niinkään
ja kunniaa ja edes jonkinlaista ta- tiensä oopperataloihin. raalikäsityksiin. Ooppera on ollut draaman kannalta mielenkiin-
loudellista vakautta. Hänen puolustuspuheensa ee- vallan vasalli, joskin kriitikkokin. toista, vaikuttavaa, järisyttävää
Säveltäjäkuvien lisäksi kir- toksena on, että ei oopperaa mi- Musiikkiterminologiaa Lind- tai uskottavaa.
jassa esitellään letkeällä, mutta kään tapa, ei operetti, elokuva, gren ei täysin ohita, eikä se oli- Epätäydellinen oopperan his-
informatiivisella otteella kolmi- radio, ei edes televisio eikä inter- si mahdollistakaan. Taitavasti toria on hävyttömän hauskaa
senkymmentä merkittävää oop- netin suoratoistopalvelu, päinvas- hän kuitenkin väistää taiteen- taiteen popularisointia. Se koros-
peraa. toin. Kirjan epilogissa Lindgren tutkimuksen jargonin avaten taa, että ooppera kuuluu kaikille,
Ajatus siitä, että yrittäisi yk- toteaa, ettei oopperan lähihisto- musiikkiterminologian käsittei- vaikka se ideana onkin mahdo-
sin kertoa ihmiskunnalle kaiken riaa tarvitse vielä kirjoittaa, kos- tä omalla näppärällä tyylillään. ton. Kertoa nyt tarinoita laulaen
tarpeellisen oopperasta, on Lind- ka muokkaamme sitä yhä. Siinä Hän ei arastele tuoda esiin nä- ja soittaen! Konventionaalista
grenistä tragikoominen. Historia samassa hän lupailee kuitenkin kemyksiään ja mielipiteitään ja oopperahistoriaa on maailman-
kun on aina näkökulmien valit- uutta kirjaa viimeisimmän sadan rikastuttaa tekstiä herkullisil- laajuisesti kirjoitettu riittämiin.
semista, ja taiteen historia etu- vuoden oopperoista. la anekdooteilla ja linkityksillä Tässä kaanonissa Lindgrenin hil-
päässä subjektiivisten valintojen Erityiskiitoksen kirjassa an- oman aikamme ilmiöihin. peää, omakohtaisiin kokemuk-
peittelyä, hän valistaa ”rakasta saitsee intohimoiseksi klassisen Musiikki on hänelle oopperan siin ja sievoiseen tietomäärään
lukijaa” kirjan apologissa. musiikin harrastajaksi tunnus- ylivertainen domino: kaikki muu perustuvaa kirjaa lukee suupielet
Mukaansatempaava kirja ete- tautuvan Ville Rannan herkul- hässäkkä oopperaesityksissä on nykien uuttakin tietoa ammen-
nee oopperan syntyvaiheista linen, pilapiirrosten parhaisiin toisarvoista, sillä musiikki itses- taen. ■
1500-luvulta, muinaiskreikkalai- perinteisiin tukeutuva, Lindgre- sään kertoo tarinat viettelevim- SISKOTUULIKKI TOIJONEN |

RONDO CLASSIC 8|2022 49