Page 50 - RONDO_08
P. 50

CD







             KUUKAUDEN CD


             paikallisesta tulee
             universaalia




                                                               lä verissä – vaikka läheskään kaikilla muusikoilla ei enää olekaan
             Viljami Niittykoski – kansansäveltäjä.            kansanmusiikkitaustaa.
             Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri.                   Tuskin esimerkiksi Jäähyväismarssi on soinut koskaan näin rii-
             Sovitukset Kreeta-Maria Kentala,                  paisevana, ja Muistojen ruusuja aukeaa pianissimosta hehkeyteen
             Timo Ala-Kotila, Ilkka Kotaja ja                  kuin oikea ruusun terälehti. Kevyt, luonteva fraseeraus saa rin-
             Lauri Pulakka. Alba 468.                          nalleen täyteläisiä bassolinjoja. Soitto tavoittaa juuri oikeanlai-
                                                               sen, herkän yksinkertaisuuden. Avautuu ”Kaustisen Salonkylän”
             ● Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri tekee uudella levyllään   musiikillinen sielunmaisema, jota Heikki Laitinen levykannen
             kunniaa oman maakuntansa kulttuuriperinteelle ja tulee samalla   tekstissään koskettavasti valottaa. Kylässä toimi mm. klassista oh-
             palanneeksi omille juurilleen. Viljami Niittykoski (1895–1985)   jelmistoa soittava salonkiorkesteri. Suuri osa Niittykosken yli sa-
             ei ollut vain pelimanni vaan myös säveltäjä, runoilija ja kyläfiloso-  dasta sävellyksestä on lauluja, joista moniin hän on itse tehnyt
             fi, joka salonkihenkisessä soitinmusiikissaan rikkoi rajoja taide- ja   runot. Ne odottavat samanlaista sovittajan kättä kuin tällä levyllä.
             kansanmusiikin välillä. Samalla se tiivisti kaustislaisen perinteen   Niittykosken musiikin synty ajoittuu yksiin Kaustisen kansan-
             parhaita puolia, tunteikkuutta ja lyyristä luonnonläheisyyttä.   musiikkifestivaalin synnyn ja nousun kanssa. Tämän buumin voi
               Teokset sopivat erinomaisesti klassiselle, huippuunsa viritetylle   kokea laajemmassa historiallisessa yhteydessään 1960- ja 70-luku-
             kamariorkesterille, ja sovitusten takana on joukko parhaita perin-  jen maaltamuuton järisyttäessä perinteisiä arvoja ja elämäntapaa.
             teen tuntevia voimia. Niihin kuuluvat Niittykosken tyttärentytär,   Kansanmusiikilla oli tässä roolinsa identiteetin rakentajana. Niit-
             barokkiviulisti Kreeta-Maria Kentala, pelimannista säveltäjäk-  tykosken haikeat sävelmät kasvavat samasta maaperästä, mutta
             si ponnistanut Timo Ala-Kotila ja Keski-Pohjanmaan kamari-  niillä on myös universaalia arvoa.
             orkesterin pitkäaikainen soolosellisti Lauri Pulakka.   Tämä levy kannattelee perinnettä kaikella sillä taidolla, mi-
               Missään vaiheessa ei tule mieleen, että yritetään tehdä kan-  tä osaamisen nousu on tuonut tullessaan. Se herättää myös kysy-
             sanperinnettä fiinimmäksi, sillä sovitukset on tehty uskollisena   myksen siitä, olisiko tällaisella kansanmusiikin historiallistietoisten
             Niittykosken musiikin luonteelle. Melodioita on soinnutettu ja   (kyllä, viittaus vanhan musiikin liikkeeseen on tietoinen) arvojen
             täydennetty niin, että tekstuuri soi muhevasti, mutta ilman turhia   henkiin herättämisellä enemmän sijaa aikana, jolloin nykykan-
             kommervenkkeja.                                   sanmusiikki on keskittynyt pääasiassa erilaisten tyylien fuusioi-
               Niittykosken teokset tuntuvat jopa odottaneen tällaista käsit-  hin. ■
             telyä. Ne eroavat pelimannimusiikista pitkälinjaisessa, säerajo-                   HARRI KUUSISAARI
             ja sulauttavassa melodiikassaan ja mietiskelevässä luonteessaan.
             Joskus musiikki on suorastaan melan-
             kolista, ja eloisat valssit ja polskat si-                                           50-vuotias Keski-Pohjanmaan
             joittuvat pikemmin salonkeihin kuin                                                  kamariorkesteri on palannut
             kylätansseihin. Kaustislaiseen soitto-                                               juurilleen, sillä alkuaikoina
             tyyliin liitettävää punttausta eli tahdin                                            suurimmalla osalla muusikoista
             toisen osan korostamista tämä musiikki                                               oli kansanmusiikkitausta.
             ei kaipaa. Silti henkinen maaperä säi-
             lyy kotiseudulla.
               Kappaleiden nimet kuvaavat hy-
             vin selkeästi tunnelmia: Iloa ja surua,
             Sävellaineita, Luonnon ääniä, Reipasta me-
             noa, Syyssynkkyyttä jne. Silti musiikki on
             kaikkea muuta kuin yksiulotteista. Sen
             takaa kuultaa tekijänsä elämänfiloso-
             fia, johon kuuluu niin herkkää ja jo-
             pa panteistista yhteyttä luontoon kuin
             rauhanaatetta. Keski-Pohjanmaan ka-
             mariorkesterin eläytyvä, sävykäs ja tyy-
             liä kunnioittava soitto tekee pienestä
             suurta, ja sen kautta aukenee henki-
             lökohtaisen tuntuinen suhde musiikin
             tekijään. Orkesteri tavoittaa spesi-  © KAROLINA ISAKSSON
             fin tyylin ilman kapellimestaria, mikä
             kertoo siitä, että tämä musiikki on sil-


         50     RONDO CLASSIC    8|2022
   45   46   47   48   49   50   51   52   53   54   55