Page 75 - RONDO 04

Pyhä suurvaltapolitiikka
Vuonna 1809 Beethoven pakeni veljensä kellariin ranska-
laisten tykistökeskityksen aikana samaan aikaan, kun Suo-
mi siirrettiin Napoleonin ja Aleksanteri I:n ”diilillä”
Venäjän valtaan. Vuonna 1815 pitkät sodat oli sodittu ja
Napoleon laivattu Saint Helenan saarelle. Voittajavaltiot
muodostivat Pyhän allianssin ylevällä tunnuksella ”oikeus,
rakkaus ja rauha”. Ortodoksisen Venäjän, katolisen Itäval-
lan ja protestanttisen Preussin liitto pyrki palauttamaan Eu-
roopan vallankumousta edeltävälle ajalle.
Väljä liittouma tarjosi maanosalle joksikin aikaa ”kyl-
män rauhan”. Sen keskeinen toimeenpanija, Itävallan
ulkoministeri Klemens von Metternich kirjoitti jäl-
keenpäin, ettei Pyhä allianssi ollut tarkoitettu ”kansa-
kuntien oikeuksien tukahduttamiseen, yksinvaltaisuuden
edistämiseen, tai minkäänlaisen tyrannian puolesta. Se oli
seurausta ainoastaan tsaari Aleksanterin hengellisestä he-
räämisestä ja pyrkimys soveltaa kristinuskon periaatteita
politiikkaan.”
Metternichin mielestä monarkkien hyveellinen julistus
ei ollut konservatiivisen politiikan kaipaama väline. Sel-
laisia olivat esimerkiksi hänen vuonna 1819 laatimansa
Karlsbadin asetukset, joissa säädettiin Itävallan lehdistö-
sensuurista, yliopistojen ja opiskelijoiden valvonnasta, sekä Yksi tunnetuimpia muotokuvia Beethovenista on Joseph Karl Stielerin maalaus
yksittäisten monarkian vastustajien – kuten Beethovenin – vuodelta 1820. Siinä säveltäjä on Missa Solemniksen Credon parissa metsässä.
Teoksen nimi on kirjoitettu nuottikirjan kanteen.
vakoilusta.
Allianssin ”pyhyydellä” haluttiin osoittaa kansalle, et-
tä monarkialle ja säätyvallalle oli palautettu jumalallinen
siunaus. Kristillisen etiikan lähempi pohdiskelu halut- käsitteellistä vailla kosketusta todellisuuteen, ja vain henki-
tiin kuitenkin pitää loitolla yhteiskunnallisista kysymyksis- lökohtainen, oman syventymisen kautta saavutettu usko loi
tä. Sellaista ei haluttu myöskään taiteellisiin tulkintoihin, pohjan aidolle ja empaattiselle kristillisyydelle.
© SHUTTERSTOCK tymistä kirkoista konserttisaleihin. Beethoven protestoi Kiveen hakattujen totuuksien sijaan Missa solemnis kuvastaa
minkä vuoksi pyrittiin estämään hengellisen musiikin siir-
Viesti sydämeltä sydämille
sensuuriviranomaisten estäessä Missa solemniksen konsertti-
esitykset. Taiteita harrastavan Metternichin mielestä mu-
keinoin sekä pyrkimystä antaa hengellisille totuuksille mu-
siikin tuli edustaa ”aitoa rupattelua”. Jumalan etsintää, jumaluuden hahmottamista musiikillisin
Valistuksen aika on nähty harppauksena pitkässä maal- siikillinen muoto. Missa solemnis huipensi historiallista kehi-
listumiskehityksessä, mutta kyse oli samalla myös uskonnon tystä, jossa sakraalit aiheet muuttuivat vapaan taiteellisen
inhimillistymisestä. Valistusteologit pyrkivät perustele- tulkinnan kohteeksi. Messu oli eriytynyt jo renessanssiaika-
maan kristinuskoa universaalina, ihmisiä yksilöinä ja yhtei- na liturgisesta tehtävästään musiikilliseksi taideteokseksi, ja
söinä yhdistävänä ja järkeen sitoutuneena katsomuksena, Beethoven tarkasteli ordinarium-messun sanomaa laajasta
jossa pitkien uskonsotien jälkeen painotettiin suvaitsevai- kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta.
suutta. Kirkon ja vallanpitäjien liittoa arvosteltiin, ja tuo- Sen vuoksi hän aloitti työn Missa solemniksen parissa
reissa tasavalloissa kirkko ja valtio erotettiin toisistaan. kääntämällä latinankielisen tekstin saksaksi ja otti sanat
Beethoven kuului katoliseen kirkkoon, mutta ei osal- säveltämisen lähtökohdaksi enemmän hengellis-poeetti-
listunut säännöllisesti kirkonmenoihin. Henkilökohtainen sessa kuin liturgis-dogmaattisessa mielessä. Messun sak-
jumalasuhde käy ilmi joistakin kirjoituksista ja merkinnöis- sankielistä versiota Beethoven tarjosi esitettäväksi Saksan
tä. Anton Schindler kertoi, että säveltäjän näkemykset protestanttisissa osissa. Hän halusi teoksensa olevan uskon-
muistuttivat valistusajan deismiä, jonka mukaan Jumalan tunnustuksesta riippumatta ihmisen puhetta toiselle. ”Von
läsnäolon saattoi kokea luonnossa, mutta ihmisten toimin- Herzen – möge es wieder – zu Herzen gehen!”, ”Sydämestä käy-
taan Hän ei enää puuttunut. köön se taas sydämeen”, hän kirjoitti teoksen saatteeksi arkki-
Über Sternen muß er wohnen, ”Tähtien tuolla puolen täytyy herttualleen.
hänen asua”, lauletaan yhdeksännessä sinfoniassa. Se jätti Beethoven oli säveltänyt katolisen messun aiemmin,
ihmiset maan kamaralle tavoittelemaan omin voimin va- mutta vuonna 1807 valmistunut C-duuri-messu op. 86 oli
pautta, iloa ja rauhaa. kytketty Esterházy-suvun ja Haydnin luomaan mes-
Beethoven keskusteli juhlamessua säveltäessään valistus- superinteeseen. Oratoriossaan Kristus öljymäellä (1803)
katolisuutta edustavan vaihtoehtoteologi Johann Michael Beethoven samaistui yksinäisen Jeesuksen kärsimykseen
Sailerin kanssa. Sailerin mielestä tapauskovaisuus oli me- Getsemanen puutarhassa ymmärtämättömien opetuslas-
kaanista vailla oivallusta, oppinut skolastinen uskovaisuus ten hätiköidessä ympärillä. |

RONDO 4|2025 75