Page 76 - RONDO 04

Bachin tavoin Beethoven

halusi Missa solemniksessa
säveltää suurteoksen,
joka summaisi sekä hänen

oman säveltäjäkehityksensä
että musiikin historian
saavutukset.

D-duurin hallitsemaa juhlamessuaan varten Beethoven
tutki historiallisia esimerkkejä Palestrinasta alkaen ja
ammensi innoitusta mm. Händelin Messiaasta ja Mozar-
tin Requiemista. Näyttää todennäköiseltä, että hän tutustui
myös Bachin h-molli-messuun. Lopputuloksesta erottuvat
historialliset kerrokset, mutta kokonaisuutta hallitsee Beet-
hovenin persoona, etsivä ja tutkiva ote.
Kirjeessään heinäkuussa 1819 Beethoven valisti arkki-
herttua Rudolphia esikuvistaan: ”Vain heiltä löytyy vanha, ar-
vokas taide (heidän joukossaan saksalainen Händel ja Bach ovat
ainoita neroja). Taiteen maailmassa, kuten kaikessa luomistyössä,
tavoitteena on vapaus, edistys; ja jos meillä moderneilla ei ole samaa Arkkiherttua Rudolf Johann Baptist von Lampin maalauksessa. Rudolf oli
lujuutta kuin edeltäjillämme, meidän jalostuneempi tyylimme on mo- Beethovenin oppilas ja ihailija, josta myöhemmin tuli kardinaali. Beethoven
nin tavoin laajentanut toimintapiiriämme.” omisti tälle yhteensä 14 teostaan, myös Missa solemnisin. Tämän teoksen
oli alkujaan tarkoitus juhlistaa kardinaalin virkaanastujaisia, mutta teos
Bachin tavoin Beethoven halusi Missa solemniksessa sä- valmistui vasta kolme vuotta myöhemmin.
veltää suurteoksen, joka summaisi sekä hänen oman sävel-
täjäkehityksensä että musiikin historian saavutukset. Sen
vaikutelman hän halusi antaa myös Joseph Karl Stiele-
rin tunnetussa muotokuvassa vuodelta 1820, jossa kulmien hiljaisesti. Käyrätorvet ilmoittavat solistien käynnistämän
alta katsova säveltäjä työskentelee Missa solemniksen Credon fugeeraavan välitaitteen. Messun osista Kyrie on lyhyin, yk-
parissa taustanaan vehreä metsä. sinkertaisin ja harmonisesti stabiilein.
Tekstilähtöisyys tekee Missa solemniksesta Beethovenille Gloria, ”Kunnia Jumalalle korkeuksissaan”, sinkoaa (Al-
poikkeuksellisen monumentaalisävellyksen. Sitä eivät hal- legro vivace) kohti korkeuksia valtavalla energialatauksella.
litse sinfonioiden ja sonaattien teemat kehittelyineen, vaan Beethoven ei tingi osan läpi sykkivästä ¾-rytmiikasta, mut-
musiikki peilaa sanoja ja kurottaa kohti niiden inhimillis- ta huomioi tekstin käänteet. Et in terra pax (”Ja maassa rau-
tä merkitystä. ”Sanat” eivät tarkoita tässä vain kirjoitet- ha”) ja Adoramus te (”Palvomme sinua”) vetäytyvät nopeasti
tuja merkkejä, vaan sävelhahmoa, joka niille on annettu. pianissimoon, kun taas Deus Pater omnipotens (”Jumala kaikki-
Richard Wagnerista alkanut tulkintaperinne on nähnyt valtias Isä”) palauttaa D-duurin fortissimossa ja kolmen pa-
juhlamessun säveldraamana, jossa sanoma inspiroi musii- suunan tuella.
killisen ilmaisun. Solistien Gratias agimus tibi (”Kiitämme sinua”) levittää
tekstuurin lyyriseksi kamarimusiikiksi, ja Qui tollis peccata
Messu kaikille kristityille mundi ja Miserere nobis (”Joka otit pois maailman synnit” ja
Missa solemnis on sävelletty neljälle solistille, sekakuorolle ja ”Armahda meitä”) jatkavat nöyrää reflektiota hitaammassa
orkesterille, jonka painoa lisäävät kontrafagotti, neljä käy- tempossa. Näissä kohtauksissa on luonnehdittu yksilön hau-
rätorvea, kolme pasuunaa ja urut. Orkesteriosuus on taval- raus ja pelot, joita hälventävät taivaallisten sotajoukkojen In
lista itsenäisempi ja muotoilee usein teemat ennen laulajia. gloria Dei patris- ja Amen-fuuga. Osan loppu palaa alun kun-
Laulusolisteilla ei ole suuria kohtauksia tai aarioita, mutta nianjulistukseen kiihdytettynä prestoon ja nauliutuen kuo-
kuoron rooli on poikkeuksellisen monitahoinen. Sopraanoi- ron á cappella Gloria-huudahduksiin.
den kestokykyä koetellaan Glorian pitkällä ja korkealla A- ja Credo, uskontunnustus, on messun laajin osa. Beetho-
Credon B-sävelellä. Molempien osien fuugat kuuluvat kuo- ven painottaa kirkollisten uskollisuusvalojen luetteloa oman
rokirjallisuuden vaativimpiin. hengellisen maailmankuvansa mukaisesti. Vaikka osan alku
Kyrie eleison ”Herra armahda” on varustettu esitys- marssii puhaltimien ja kuorobasson yksimielisessä B-duu-
merkinnällä ”Mit Andacht” (”Hartaasti”) ja rauhallisella rissa, jatkossa siitä eriytyvät pelastuksen (nostram salutem),
tempomerkinnällä Assai sostenuto. Jumalan armo tun- neitseellisen syntymän (Et incarnatus est) mysteerin, sekä kär-
tuu olevan läsnä orkesterin D-duuri-soinnuissa, ja Beet- simyksen (Crucifixus) teemat. Ylösnousemuksesta (Et resurre-
hoven valaa nöyryyttä kuoron Kyrieen päättämällä sanan xit) kuorossa purkautuva fuugariemu päättää välitaitteen.

76 RONDO 4|2025