Unescon aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimuksen hallitustenvälinen komitea kokoontui vuosittaiseen kokoukseensa Kolumbian Bogotassa 9.–14. joulukuuta. Komitea hyväksyi 14. kertaa järjestetyssä kokouksessaan yhteensä 42 uutta kohdetta ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon, kiireellistä suojelua vaativien kohteiden luetteloon ja hyvien suojelukäytäntöjen rekisteriin.
Uusien kohteiden joukossa on runsaasti musiikkiin ja tanssiin liittyviä perinteitä. Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon hyväksyttiin esimerkiksi bysanttilainen hymnilaulu (Kreikka ja Kypros), irlantilainen harpunsoitto (Irlanti), Gnawa-perinne (Marokko) sekä Setesdalin alueen tanssi- ja musiikkiperinne (Norja). Kiireellistä suojelua vaativien kohteiden luetteloon hyväksyttiin puolestaan muun muassa Seperu-tanssi (Botswana) sekä Chagos-tamburiiniperinne (Mauritius).
Suomea kokouksessa edustivat Museovirasto sekä Kansanmusiikki-instituutti. Kansanmusiikki-instituutti on ensimmäinen suomalainen sopimukseen akkreditoitu eli neuvoa-antava kansalaisjärjestö, ja se on ehdolla myös sopimuksen arviontiryhmään, joka koostuu maailman eri alueita edustavista kuudesta asiantuntijasta ja kuudesta akkreditoidusta kansalaisjärjestöstä. Arviointiryhmän päätehtävänä on arvioida esitykset Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin ja antaa niistä lausunnot aineettoman kulttuuriperinnön komitealle. Yli 170 järjestöä on mukana sopimuksen neuvonantajina.
Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon on jo aiemmin hyväksytty esimerkiksi argentiinalainen tango, meksikolainen mariachi-musiikki sekä setukaisten lauluperinne. Suomen ehdotusta kaustislaisen viulunsoiton lisäämisestä luetteloon käsitellään ensi vuoden puolella. Tarkemmin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luettelon sekä kiireellistä suojelua vaativien kohteiden luettelon sisältöön pääset tutustumaan täällä.
