sunnuntai marraskuu 24. 2024

Aikakausi vaihtuu, kun Barenboim vetäytyy oopperan johdosta

Daniel Barenboim vakuuttaa jatkavansa musiikin parissa niin kauan kuin elää.

Oopperanjohtajia tulee ja menee, mutta harvan vaihdoksen kohdalla voi puhua kokonaisen aikakauden päättymisestä samoin kuin Daniel Barenboimin, 80, vetäytyessä Berliinin valtionoopperan Generalmusikdirektorin tehtävästä. Hän on hoitanut sitä 30 vuoden ajan, ja hänen roolinsa talon ja sen orkesterin, Staatskapellen, nostamisessa DDR:n ajasta kansainväliselle huipulle on historiallinen. 
 
Viime vuonna Barenboimilla diagnosoitiin vaikea neurologinen sairaus. Lausunnossaan hän sanoi, ettei hän fyysisen tilansa heikennyttyä pysty enää tarjoamaan sellaista suorituskykyä, jota musiikilliselta johtajalta oikeutetusti odotetaan. Hän toivoo silti voivansa jatkaa esiintymisiä orkesterin kanssa. 
 
”Musiikin tekemistä jatkan niin kauan kuin elän”, hän sanoi. ”Vuoteni Staatsoperissa ovat inspiroineet minua joka tasolla. Olemme musikaalinen perhe, ja pysymme sellaisena.”
 
Ero astuu voimaan jo 31. tammikuuta. Parin viime kauden aikana Barenboim on joutunut perumaan esityksiä toisensa jälkeen, mm. uuden Wagnerin Ring-sarjan syksyn aikana. Hänen pitäisi johtaa vielä Ringin viimeinen sarja huhtikuussa sekä oopperan pääsiäisfestivaalin konsertteja, mutta näiden kohtalo on vielä epävarma.
 
Maestro kuitenkin teki come backin lavalle uutenavuotena johtaen Beethovenin yhdeksännen sinfonian istualtaan, ja ensi viikolla hän johtaa Berliinin filharmonikkojen konsertin, jossa on solistina hänen lapsuudenystävänsä, pianisti Martha Argerich. Uudenvuoden konsertissa solistien joukossa oli Camilla Nylund. Kriitikot huomasivat maestron otteissa pienoista epävarmuutta, eikä hän kommunikoinut yleisön kanssa kuten yleensä.
 
Berliinin valtionoopperan johtaja Matthias Scultz kiitti Barenboimia hänen työstään Staatskapellen nostamisessa maailman johtavien orkesterien joukkoon ja myös vaikean lopettamispäätöksen tekemisestä. Hänen kautensa olisi jatkunut vuoteen 2017. Berliinin kulttuurisenaattori Klaus Lederer nimitti Barenboimia yhdeksi vuosisadan tärkeimmistä muusikoista ja Berliinin hyväksi työskennelleistä taiteilijoista.
 
Barenboim aloitti uransa pianon ääressä ihmelapsena, ja kapellimestarina hän vaikutti Berliinin lisäksi mm. Pariisissa, Lontoossa ja Chicagossa. Kun hän johti ensimmäisen kerran Berliinin Staatskapellea, hän ihastui sen perinteikkääseen, syvään saksalaiseen sointiin. Tätä sointia hän on avartanut ja vienyt maailmalle. Itselleni hänen johtamat Wagner- ja Bruckner-esitykset ovat kuuluneet parhaisiin, mitä olen kuullut. 

Berliinissä hän loi dynastian, johon kuului Staatsoperin ja Staatskapellen lisäksi myös Barenboim-Said- akatemia ja sen suurenmoinen sali, Frank Gehryn suunnittelema Pierre Boulez Saal, joka avattiin 2007. Barenboimin ansioksi on laskettava myös Staatsoperin julkisten tukien kasvu ja oopperatalon kalliiksi tulleen remontin toteutus akustiikkaa ja fasiliteetteja parantaen mutta vanhan ilmeen säilyttäen.
 
Iso kysymys on, kuka voi astua Barenboimin suuriin saappaisiin. Christian Thielemann nousi spekulaatioissa kärkeen viime syksynä, kun hän johti Barenboimin tilalla Wagnerin Ringin menestyksekkäästi. Thielemannin sopimus Dresdenin Semperoperissa päättyy parin vuoden kuluttua. Toisaalta hänellä on ollut hankaluuksia lähes jokaisessa johtamassaan laitoksessa, ja hänen on sanottu olevan parempi vierailijana kuin johtajana hallinnollisine velvollisuuksineen.

Seuraajakysymys on vielä täysin, auki, ja muitakin vaihtoehtoja on. Selvää lienee, että toista Barenboimin kaltaista kulttuuripersoonaa ei tule. 
 
 
 
 
 

Tuoreimmat uutiset