Johtajuus on moniulotteinen entiteetti, joka vaikuttaa organisaatioiden toimintaan ja sen työntekijöiden hyvinvointiin. Yksi johtamistapa, joka on aina saanut huomiota, on kovaääninen johtaminen. Alaisilleen huutaminen.
Vihainen johtaminen, jossa johtaja räyhää alaisilleen ja yrittää voimalla saada tahtonsa läpi, voi lyhyellä aikavälillä tuntua tehokkaalta. Jatkuessaan johtamistapa aiheuttaa vahinkoa yhteisölle. Yksi varma seuraus pelolla johtamisesta on organisaation ilmapiirin heikkeneminen. Kun johtaja käyttää huutamista ja painostusta työkaluinaan, työntekijät tuntevat olonsa uhatuiksi ja ahdistuneiksi. Tämä johtaa sairaaseen työilmapiiriin.
Nokian Ollila oli pelätty johtaja. Kukaan ei uskaltanut sanoa hänelle, että Applen kehittämä kosketusnäyttö on matkapuhelinten tulevaisuutta. Ollila oli päättänyt, että tämä suunta ei ole oikea, koska hän oli näin päättänyt. Tämä visio ja alaisten kehitystyön jyrääminen maksoi Nokialle ja Suomelle paljon.
***
Upseerijohtaminen vaikuttaa aina negatiivisesti työntekijöiden suoritukseen, se ei ole kestävä tapa motivoida alaisia. Työntekijät saattavat suorittaa tehtävänsä pelon tai pakon vuoksi, mutta tämä tappaa sitoutumisen ja tehokkuuden. Tilalle syntyy stressiä ja uupumusta, työntekijöiden fyysinen ja henkinen terveys alkaa säröillä.
Avaintekijät etsivät uuden yhteisön ja työntekijöiden vaihtuvuus lisääntyy. Epäoikeudenmukainen johtaminen saa paatin vuotamaan, siinä valuvat ihmiset ja ideat, luovuus ja innovaatiot, kilpailijoiden syliin.
Pelolla johtaminen on käyttäytymismalli, joka juontaa juurensa historiallisista ja kulttuurisista tekijöistä. Tällainen malli perustuu sairaaseen vallankäyttöön, autoritaarisiin johtamistapoihin tai yksinkertaisesti putkiaivon tietämättömyyteen paremmasta.
Monissa yhteiskunnissa on historiassa vallinnut autoritaarinen johtamiskulttuuri. Tällaisissa kulttuureissa johtajat ovat kokeneet, että voimakas ja pelottava käytös on tehokkain tapa säilyttää valtansa – ja oma henkensä. Näin ehkä ajattelee moni tänäänkin antaessaan kuolemantuomioita kabineteissaan.
***
Mutta miksi valtioiden diktatorinen johtaminen leviää vielä tänään pieniinkin yhteisöihin demokraattisissa maissa?
Johtajat huutavat ja pelottelevat alaisiaan, koska he elävät paineen alla, stressaantuneina tai epävarmoina päätöksistään. Tämä on heidän tapansa purkaa omaa ahdistustaan – ettei heikkous näkyisi läpi.
Johtajien nuorena saama kasvatus, koulutus ja tausta vaikuttavat heidän johtamistapoihinsa. Jos johtaja on kasvanut ympäristössä, jossa pelottelu ja uhkailu ovat olleet hyväksyttyjä käytäntöjä, hän saattaa omaksua samanlaisen käytösmallin omassa johtamistyylissään. Moni poika matkii isäänsä tietämättään.
Organisaation kulttuuri voi myös vaikuttaa siihen, miten johtajat kohtelevat alaisiaan. Jos organisaatiossa arvostetaan voimakkuutta ja tuloksia hinnalla millä hyvänsä, johtajat saattavat tuntea painetta käyttää kovia otteita.
Johtajuus on lopulta elämää kuolemansellissä – niin kauan kunnes pyytää apua, tutustuu itseensä ja kouluttautuu kuuntelevaan ja läsnäolevaan johtajuuteen.
Luontaisia johtajia ei oikeasti ole. On vain opittu kuva määräävästä ihmisestä, joka huutaa eläimille.
***
Miten musiikissa? Sain ajatuksen tähän kirjoitukseen luettuani taannoin uutisen englantilaisen arvostetun kapellimestarin Sir John Eliot Gardinerin väkivaltaisesta hyökkäyksestä bassosolistiaan kohtaan.
Kapellimestari voi olla vaativa ja tiukka harjoitusten aikana, mutta ankara henkilöön kohdistuva käytös, haukkuminen ja huutaminen eivät ole tehokkaita tapoja löytää parempia tulkintoja musiikista.
Musiikin esittäminen vaatii yhteistyötä, luovuutta, inspiraatiota, omistautumista ja intohimoa. Viljelemällä negatiivisuutta kapellimestari heikentää työryhmänsä suoritusta ja työhyvinvointia.
Jos muusikot kokevat, että heitä ei kunnioiteta tai heitä arvostellaan jatkuvasti, heidän motivaationsa kärsii ja heidän ajatuksensa kapellimestarista särkyy.
Kapellimestari voi saavuttaa parempia tulkintoja musiikista tukemalla ja kannustamalla harjoituksissa muusikoitaan positiivisella ja rakentavalla ilmapiirillä. Kapellimestari on inspiraation lähde; se eleily ja lyönti orkesterin edessä on inspiraation taikatilan loihtimista.
***
Huutaminen voi olla merkki siitä, että henkilöllä on vaikeuksia hallita omia tunteitaan ja reagoida niihin rakentavalla tavalla. Hän saattaa purkaa tunteensa huutamalla, koska hänellä ei ole muita keinoja ilmaista itseään.
Huutaminen on reaktio stressiin, paineisiin tai ahdistukseen. Ajatelkaamme, että johtajalla on ainoa tieto siitä, mikä pelastaa koko yhteisön katastrofilta, mutta hän ei kykene hillitsemään itseään niin, että pystyisi soveltamaan hädän hetkellä tietoaan yhteisön eduksi. Sitten huutavat kaikki!
Kimmo Hakola