Melkein suora lähetys

Kehitys kehittyy – ja maailma menee eteenpäin. Totta, mutta joskus me kehitysuskoisetkin joudumme toteamaan, että ”ennen oli paremmin”. 

Kesällä 1984 olin laivalla matkalla Tukholmaan – ja siitä hitaasti, arvokkaasti junalla Saksaan, Darmstadtin nykymusiikkifestivaalille. Olin varannut laivasta hytin, jotta pystyin kuuntelemaan häiriöttä Aulis Sallisen Kuningas lähtee Ranskaan -oopperan ensi-iltaa suorana lähetyksenä Savonlinnasta. Tiesin, että hengitän samaan tahtiin Savonlinnan ensi-iltayleisön kanssa. Lähetyksen jälkeen saatoin varmistaa kelloni oikean ajan sekunnilleen radiouutisten äänimerkistä. 

Kun maailma ajan saatossa muuttui analogisesta digitaaliseksi, ympäröivää elintilaamme hallitsevien laitteiden monimuotoiset prosessit nopeutuivat. Nyt 5G-teknologian aikana olemme siirtymässä vahvasti esineiden ja asioiden internetiin (Internet of Things, IoT), joka mahdollistaa mitä erilaisimpien ohjaustoimintojen etähallinnan.

Jotain tässä erilaisten mediamuotojen lähetysvirrassa on kuitenkin jouduttu antamaan periksi. Se on tarkkuuden luotettavuus. Kun esimerkiksi Yleisradion iltauutiset alkavat, toistuu lähetys samassa tilassa eri laitteilla eri aikaan, vaikka kyseessä on suora lähetys. 

Tein testin: Seuraan suoraa televisiolähetystä kahdesta älypuhelimesta (WiFi ja 5G), tabletista, pöytäkoneesta, läppäristä ja televisiosta. Televisiosta antennilähetyksenä ja kaapeliverkon kanavalta. Viive eri laitteiden välillä on muutamasta sekunnista aina minuuttiin. 

Tähän on toki tekninen syy, jota ei kuluttaja jatkuvan lähetysvirran syleilyssä yleensä huomaa. Lähetysentiteetit prosessoidaan jakelukanaviksi monella tavalla. ”Jalostuneemmat”, vaativammat jakelukanavat sisältävät useita välivaiheita aiheuttaen enemmän viiveitä. Ohjelmalähteen ja kuluttajan välissä on digiaikana useita formaatteja prosessoivia ”purkkeja”. 

Oikeaa aikaa ei siis enää kannata tarkistaa radiolähetyksestä. Yleisradion lähetyksissä lähimpänä reaaliaikaa ollaan Kivenlahden lähetysasemalla.

Maailma seurasi lokakuussa 2012 suurella jännityksellä huimapää Felix Baumgartnerin laskuvarjohyppyä stratosfääristä, 39 kilometrin korkeudelta Maan pinnalle. Vapaapudotuksena alkanut hyppy, vauhdilla 1342 kilometriä tunnissa, rikkoi äänivallin. Baumgartner selviytyi ehjänä hypystään.

Medialähteet mainostivat ennätysyritystä suorana lähetyksenä. Todellisuudessa hyppy oli reilusti viivästetty siltä varalta, että ponkaisu tyhjyyteen olisi epäonnistunut dramaattisesti. 

Viivästymällä varaudutaan nykyään jo useiden maiden suorissa lähetyksissä tilanteisiin, joissa voi tapahtua jotain odottamatonta. Nykyään seuraamme lähetyksiä livenä tai olemme online, joka antaa ajantasaiselle lähetykselle enemmän liikkumatilaa.

Internetissä tarkka, viiveetön reagointi on tärkeää monessa palvelumuodossa. Pörssikauppa ja live-vedonlyönti ovat tämän haasteen edessä jatkuvasti. Ehtiikö pörssimeklari New Yorkissa painaa myyntipainiketta aikaisemmin kuin suomalainen kollega, on alalla kiusallinen aihe. Vaikka internet olisi viiveetön, pörssikauppaa suorittavat robotit joka tapauksessa toteuttavat toimeksiannot ennen ihmistä, koska me ajattelemme ennen päätöstämme.

Viivästymä on haaste monella alueella. Esimerkiksi robottikäden käyttö terveyskirurgiassa vaatii perusteellista harjoittelua aistien koordinaation synkronoimiseksi. Etäkirurgia on tulossa varsinkin kriisitilanteiden avuksi. Ongelma on kuitenkin muuttuja nimeltä internet; verkkoyhteyden viiveet voivat olla hengenvaarallisia, jos kirurgi saa tuntopalautteen tai videokuvan vasta satojen millisekuntien päästä. Tähän 5G-yhteyksien verkoston toivotaan tuovan apua.

Musiikissa kapellimestarin lyönnin rekyyli kertoo muusikoille tulevan iskun luotettavan pohjan. Jos maestroon ei tässä voi luottaa, hoitavat muusikot korjauksen keskenään. Perusohjelmistossa orkesterin timpanisti luo aavistavalla iskullaan rytmiseen kuosiin turvallisuutta. Miten arvokas loistava timpanisti onkin orkesterille.  

Yhtäaikaisen käsite joutuu uuteen valoon, kun tiedämme enemmän kvanttimekaniikan klassisesta ajattelusta poikkeavista lainalaisuuksista. Ajan lomittuminen voi karkeasti kertoa meille toisistaan kaukana olevien alkeishiukkasten tai kappaleiden välisestä haamuvuorovaikutuksesta sen, että jokin on tapahtunut toisaalla ennen kuin se on tapahtunutkaan. Kun tulevaisuudessa siirrymme kvanttitietokoneisiin, tarvitsemme kvantti-internetin. Se on sitten järkeenkäymätöntä menoa se.

Analogiaa, samatoimisuutta ei ehkä sittenkään tarkasti ottaen ole olemassa. 

Kimmo Hakola