Tampere filharmonia tarjosi seikkailullisen matkan

Tampere filharmonia osoitti virkeää ohjelmasuunnittelua konsertissaan.

Konserttiohjelmien teosvalintojen yhtenäisyys ja toimivuus on kiehtovaa alkemiaa. Välillä jo ensimmäinen vilkaisu soittolistaan kertoo kaiken, joskus taas vasta illan päättyessä ymmärtää, miksi juuri nämä kappaleet kuultiin yhdessä. Jälkimmäinen tilanne kuvaakin osuvasti Tampere filharmonian ja kapellimestari Baldur Brönnimannin tämänviikkoisen konsertin antoisaa kokonaisuutta.

Yleisörajoituksista vapautuneen Tampere-talon runsas kuulijakunta sai perjantai iltana kohdata ohjelman, jonka kolmelle vuosisadalle ulottuneen teoskokonaisuuden ytimessä oli Kaija Saariahon harppukonsertto Trans (2015), jota kehystivät Franz Schrekerin ja Ludwig van Beethovenin sinfoniset teokset. Äkkivilkaisulla hajanaiselta, mutta ilahduttavan epätavalliselta vaikuttanut ohjelmasta kuroutui soivassa todellisuudessaan yllättävän johdonmukainen kertomus, jonka äärellä saattoi kokea monia musiikillisia oivalluksia.

Korona-ajan hankal...

Artikkeli vaatii kirjautumista. Täältä voit hankkia lisää lukuoikeutta.

Edellinen artikkeliRSO loppuvuosi
Seuraava artikkeliÄlä syytä peiliä, jos naama on vino