Suomalaisen metallimusiikin pian kaksi vuosikymmentä jatkunut maailmanlaajuinen noste on vakiinnuttanut kärkiyhtyeiden tason myös maamme rajojen ulkopuolella. Tämän seurauksena ajankäytön suunnittelun merkitys kasvaa. Nightwishin kaltaisen menestysbändin jäsenet tietävät kalenterinsa päälinjat kolmisen vuotta etukäteen, joten basisti-laulaja Marco Hietalan kirjan teko on vaatinut ilmeisen kysynnän ohella muutakin kuin hetken mielijohteen.
Etenkin, kun miehellä riittää päätoimen lisäksi vientiä muutenkin. Oma alkuperäinen yhtye Tarot, menestyksellä vuodesta 2004 jatkunut Raskasta joulua -projekti ja muut hankkeet ovat syöneet yhtä lailla aikaa kuin resurssejakin. Ja nimenomaan laaja-alaisuuden sekä pitkän uran ansiosta Hietala onkin otollinen kohde elämäkerturille: tammikuussa 2016 viisikymppisiään viettäneen konkarin vaiheet avautuvat värikkäinä.
Huomiotalouden sääntöihin sopivan pikantin ravintolisän teokseen tuo sen tekijä. Media-alalta ja urheilubisneksestä tuttu Timo Kangasluoma hääräsi 1990-luvun alussa härmäläisten televisioissa Gladiaattorit-sarjan Haukkana ja sopii näin ollen mainiosti juuri Hietalan haamukirjoittajaksi. Sillä tietynlaisia supersankarihahmojahan esiintyvät muusikotkin usein ovat. Rooliasu päälle ja yleisön eteen.
Ruostumaton rullaa sujuvasti minä-muodossa korostaen samalla sitä, että nyt kerrotaan nimenomaan Hietalan totuus. Muut tulkinnat kuullaan ehkä myöhemmin muiden teoksissa. Tarjolla on sekä kohdeyleisöön osuvaa nippelitietoa että suurta kansaa kiihottavaa kohahduttelua. Sohvapöytäkirjan muoto puolestaan antaa tilaa genren sarjakuvamaisuutta osuvasti korostavalle kuvakerronnalle.
Marco Hietala tunnetaan komeasta äänestään, joka tuli massoille tutuksi viimeistään Kuorosota-ohjelmassa 2010. Siinä vaiheessa mies oli ollut Nightwishin jäsen jo lähes vuosikymmenen ja noussut HIMin Mika ”Kaasu” Karppisen ja Children Of Bodomin Roope Latvalan kanssa yhdeksi meikäläisen metallin tärkeistä pelaaja-valmentajista. Heillä riitti paitsi relevanttia musiikillista sanottavaa, myös kokemusta ja tieto-taitoa nuorempien kollegoiden opastamiseen.
Näin vaiheikkaasta karriääristä osasi pikku Marko kaakkois-Suomen Tervossa tuskin uneksia, kun kuunteli veljensä Sakarin kanssa kotona levyltä Gustav Holstin Planeetat-sarjaa ja tapaili Ritchie Blackmoren biisejä kitaralla. Kunnes Sakarista tuli Zachary ja Markosta Marco. Loppu onkin suomalaisen rockin historiaa.
Petri Silas