Olli Virtaperkon uusi musiikki kohtaa barokin näyttämöllisessä teoksessa Earthly Angels: Passion.
Santa Radegondan nunnia on siunattu niin poikkeuksellisella ja ainutlaatuisella musiikillisella lahjakkuudella, että heidän tunnustetaan olevan parhaita laulajia Italiassa.”
Näin kuvaili 1600-luvun arvostettu aikalaistodistaja Filippo Picinelli Milanossa sijainneen Santa Radegondan benediktiiniluostarin maineikkaita musiikkiesityksiä. Siellä kirjoittivat teoksiaan ja esittivät musiikkiaan muiden muassa abbedissana toiminut Chiara Margarita Cozzolani (1602–1678?), nunna Rosa Giacinta Badalla (n. 1660 – n. 1710) sekä moni muu.
Cozzolanin ja Badallan säveltämää musiikkia voi kuulla 27. tammikuuta Vaasa Baroque -tapahtumassa kulttuurikeskus Ritzissä. Noin tunnin kestävä näyttämöllinen esitys on saanut nimen Earthly Angels: Passion, ja siinä 1600-luvun musiikki yhdistyy Olli Virtaperkon (s. 1973) uuden musiikin kanssa. Mukana on neljä Virtaperkon teosta, joista kolme on sävelletty vuoden 2022 aikana varta vasten tähän projektiin ja kuullaan kantaesityksinä. Niiden lisäksi esitykseen sisältyy Virtaperkon aiempi cembaloteos Fantasia ”Liberazione” vuodelta 2018. Earthly Angels: Passion esitetään 28. tammikuuta myös Helsingissä kulttuuritalo G18:ssa.
Hankkeen primus motorina on ollut Vaasa Baroque -tapahtuman taiteellinen johtaja sopraano Kajsa Dahlbäck. Hän on jo pitkään tutkinut 1600-luvun italialaisten nunnien musiikkia ja levyttänyt sitä perustamansa Earthly Angels -yhtyeen kanssa, tuloksena YLEn vuoden levy -palkinto 2018. Toinen tärkeä tekijä esityksen taustalla on sen visualisoija ja näyttämötoteutuksesta vastaava Kristiina Helin.
Olli Virtaperko oli luonteva valinta hankkeen uuden musiikin tekijäksi, onhan hän työskennellyt paljon vanhan musiikin instrumenttien parissa ja säveltänyt niille uutta ohjelmistoa.
”Tulin mukaan projektiin cembalisti Marianna Henrikssonin kautta. Tämä on minulle uusi aluevaltaus näyttämöllisen ilmaisun suuntaan. Olen aiemmin tuntenut sellaisen vähän vieraaksi, mutta tähän oli helppo lähteä mukaan. Projektissa on Mariannan lisäksi mukana muitakin tuttuja muusikoita.”
Projekti kytkeytyy kiinteästi ”Jeesuksen morsian” -tematiikkaan. Esitykseen sisältyvien 1600-luvun teosten sanat ovat nunnien kirjoittamia, ja niistä kuultaa kaipaus aistilliseen tai peräti lihalliseen yhteyteen Jeesuksen kanssa.
”Itse olen lähestynyt tematiikkaa sekulaarin humanistin psykologisesta näkökulmasta”, Virtaperko toteaa.
Esityksessä on mukana kolme laulajaa, Kajsa Dahlbäckin lisäksi sopraano Suvi Väyrynen ja mezzosopraano Katariina Heikkilä. Virtaperko käyttää teoksessa pääosin barokin ajan soittimia, mutta sikäli kyseessä on eräänlainen hybridi-kokoonpano, että yhtyeeseen sisältyy myös saksofoni kolmessa eri muodossa (altto, tenori ja baritoni).
”Saksofoni edustaa teoksessa tavallaan Jeesuksen ääntä. Sen sointi kiehtoi myös Kajsaa ja Mariannaa. Muutoin mukana ovat cembalo, viola da gamba, luuttu sekä urut/celesta.”
Virtaperkon uudessa musiikissa on verhottuja viittauksia barokin suuntaan mutta ei minään suorina pastisseina.
”Tässä on selkeästi kaksi aikatasoa: on barokin aika ja oman aikamme musiikki.”
Esityksen avaukseksi Virtaperko sävelsi Alkusoiton.
”Se alkaa arkaaisena, tiukkana kaanonina, jonka rinnalla sykkii modaalinen, quasi-minimalistinen toisteisuus. Yhdessä niistä syntyy rytmisesti rikas ja vaihteleva kokonaisuus. Alkusoiton jälkipuolen muodostaa toistuvan melodia-aiheen ympärille rakentuva ground-tyylinen jakso.”
Sopraanolle ja saksofonille sävelletty Kuvitteelliset rakastavaiset on hillitty ja sisäistynyt teos, eräänlainen rakkausduetto, joka voisi kuvastaa nunnaa edustavan sopraanon yhteyttä saksofonin edustaman Jeesuksen kanssa.
”Se on saksofonille multifonien tutkielma, ja sävellystyön pohjaksi tutkimme Joonatan Rautiolan kanssa huolellisesti multifonien mahdollisuuksia. Sopraanon on suhteutettava vokaliisinsa multifonien dominoiviin säveltasoihin. Mukana on myös saksofonilla sydämenlyöntien kaltainen osuus”, Virtaperko kuvailee.
Laajin Virtaperkon säveltämistä osuuksista on esityksen loppuun sijoittuva 12-minuuttinen Du genomborrade mig (Sinä läpäisit minut). Siinä tekstinä on uudempaa runoutta, Catharina Östmanin ruotsinkielisiä tekstejä kokoelmasta Elegi (1990).
”Kajsa Dahlbäck on koostanut Östmanin runoista minulle tekstin sävellettäväksi, ja runoilija on hyväksynyt tämän koosteen”, Virtaperko kertoo.
”Tässä on draamallinen, runoja seuraava rakenne, ja ilmaisun ääripäät ovat laajalla aina lopun hälymassaa myöten. Teos on luonteeltaan päättävä ja muodostaa esityksen kulminaation.”
Kimmo Korhonen