Mestarin uni ja totuus

Grigori Sokolov tarjosi Brahmsissa hellien ja viipyilevien sävyjen mestaruutta. Kuva: Maarit Kytöharju Suomalaisyleisöllä on ollut etuoikeus seurata Grigori Sokolovin pianotaiteen kehitystä jo viiden vuosikymmenen ajan. Konserteista on tullut pyhyyttä kohti kurkottelevia rituaaleja, mitä korostavat hänen eleetön keskittymisensä ja kaiken ulkopuolisen – ehkä myös yleisön – pois sulkeminen. Ohjelmiston...
Haluatko lukea koko jutun? Tutustu Rondon tilaukseen ja avaa kaikki artikkelit käyttöösi!
Edellinen artikkeliKuusiston konsertto kutsuu kuuntelemaan
Seuraava artikkeliSallisen itämainen elegia käy sydämeen