Todellisuus pakenee käsitteitä tanssiryhmän unessa

Tuubansoittaja ei saa torvestaan irti kuin hönkäyksiä, kuten unessa muusikkona esiintyvälle helposti käy. © Kai Kuusisto Surrealistinen unenomaisuus ei ole uutta Helsinki Dance Companyn ohjelmistossa, sillä jo Carolyn Carlson toi sitä teoksiinsa 1990-luvulla. Mutta siinä kuin ne olivat läpeensä poeettisia ja spontaanin oloisesti lihottelevia, Annamari Keskisen...
Jatka lukemista tilaajana – kulttuurin parhaat tarinat odottavat sinua!
Edellinen artikkeliBalettia vai BDSM-leikkejä?
Seuraava artikkeliBuenos Airesin kadut elävät Piazzolla-illassa