Organum-seura järjestää tällä viikolla ensimmäistä kertaa kansainvälisen Helsingin urkufestivaalin. Perjantaista sunnuntaihin 6.–8. maaliskuuta hoitavan musiikin teemalla pidettävä festivaali tuo estradille maailman kuuluisimpiin urkureihin lukeutuvat Ton Koopmanin, Vincent Warnierin ja Gunnar Idenstamin.
Helsingin urkufestivaalia voi tavallaan pitää uusvanhana festivaalina. Suomalaista urkutaidetta vaaliva Organum-seura on nimittäin jo 1970-luvulta lähtien järjestänyt vuosittain Helsingin urkupäiviä. Seuran puheenjohtajan ja festivaalin taiteellisen johtajan Pétur Sakarin mukaan Helsingin urkupäivät onkin hyvin pitkä ja merkittävä traditio. Tänä vuonna seura kuitenkin järjestää ensimmäistä kertaa urkupäivien sijaan Helsingin urkufestivaalin.
“Tapahtumasisällön, brändin ja tuotannon päivittäminen tuki minun sekä seuramme hallituksen mielestä tätä tavoitetta [suomalaisen urkutaiteen vaaliminen] parhaalla mahdollisella tavalla. Yhteistyötahot sekä kulttuurituotannon ammattilaiset suosittelivat osaltaan tapahtuman näkyvyyden ja ilmeikkyyden freesaamista, jolla on ollut positiivista vaikutusta myös taloudellisiin resursseihin”, Sakari kertoo sähköpostitse.
Sakarin mukaan perjantaina käynnistyvää kolmipäiväistä festivaalia on valmisteltu määrätietoisesti puolen vuoden ajan, ja festivaalityöryhmä odottaakin työnsä tuloksia innolla.
“Kiinnostus festivaalia kohtaan on ollut erittäin suurta”, Sakari toteaa. “Urkuhypeä olemme tavoitelleet ja siinä toivottavasti olemme osaltamme onnistuneetkin!”
Festivaalilla kuullaan harvoin Suomessa esiintyviä huippu-urkureita
Pääesiintyjien valinnassa on ainakin onnistuttu, sillä Helsinkiin saapuu esiintymään kolme urkumaailman huippua. Heitä on kuultu harvoin, jos koskaan Suomessa.
Festivaalin avaavan alankomaalaisen Ton Koopmanin sooloresitaali Helsingin tuomiokirkossa on erityinen harvinaisuus, sillä Koopman on antanut Suomessa sooloresitaalin ainoastaan kahdesti aiemmin. Amsterdamin barokkiorkesterin ja -kuoronkin perustanut Koopman on maailman merkittävimpiä Johann Sebastian Bachin musiikin esittäjiä ja johtajia. Hänen levytyksiinsä kuuluu mm. Bachin koko urkutuotanto.
Lauantaina Johanneksenkirkossa esiintyvä ruotsalainen Gunnar Idenstam on taasen “hullaannuttanut” suomalaista yleisöä viimeksi 1980-luvulla Lahden kansainvälisellä urkuviikolla. Idenstam on paitsi urkuri myös säveltäjä ja kansanmuusikko. Metal Angels -konsertissaan hän esittää mm. omaa musiikkiaan projekteistaan Metal Angel sekä Peaceful Organ.
Sunnuntaina festivaalin päätöskonsertin soittava ranskalainen Vincent Warnier ei ole puolestaan konsertoinut koskaan aiemmin Suomessa.
Kansainvälisten huippujen lisäksi festivaalilla on mahdollista kuulla myös kotimaista urkuosaamista ilmaisten päiväkonserttien muodossa. Anna-Maria Lehtoaho esiintyy lauantaina Helsingin vanhassa kirkossa ja Ilpo Laspas sunnuntaina Paavalinkirkossa.
Lisäksi Sibelius-Akatemiassa vaihto-opintojaan suorittava virolainen Kadri Toomoja konsertoi Musiikkitalon Organo-salissa lauantaina. Nuoresta iästään huolimatta Toomoja on ehtinyt soittaa jo monien arvostettujen virolaisten kokoonpanojen kanssa, mm. Viron kansallinen sinfoniaorkesteri, Tallinnan kamariorkesteri, Viron filharmoninen kamarikuoro ja Viron kansallinen mieskuoro.
Hoitava musiikki festivaalin kantavana teemana
Festivaalin teema hoitava musiikki näkyy ja kuuluu konserttiohjelmissa siten, että jokainen festivaalilla esiintyvä taiteilija on saanut valita esitettäväkseen mielimusiikkiaan. Sellaista musiikkia, jonka he kokevat intuitiivisesti hoitavaksi. Sakarin mielestä tällä tavalla on saatu aikaiseksi erityisen kiehtova ja persoonallinen festivaalikokonaisuus.
“Musiikin lääketieteellisesti todennetuista positiivisista terveysvaikutuksista saadaan jatkuvasti lisää tietoa ja tämän saadun tiedon soveltaminen paranee päivä päivältä. Musiikin kuuntelemisella on ällistyttäviä vaikutuksia esimerkiksi neurologisesti ja psykologisesti.”
Hoitavaa musiikkia sisältävien konserttien lisäksi festivaalilla pidetään lauantaina Toomojan konsertin jälkeen paneelikeskustelu festivaalin teemasta. Mukana keskustelemassa ovat Sakarin lisäksi lääketieteen dosentti Miikka Peltomaa sekä Fazerin konserttitoimiston toimitusjohtaja Aino Turtiainen–Visala.
Urkujen aseman parantaminen konserttisoittimena vaatii kovaa työtä
Toomojan konserttia lukuun ottamatta kaikki festivaalin konsertit soivat kirkoissa. Lienee siis luonnollista, että moni mieltää urut varsin uskonnolliseksi soittimeksi. Urkumusiikki on kuitenkin muutakin kuin virsiä jumalanpalveluksessa. Se on merkittävä taidemusiikin osa-alue oopperan ja orkesterimusiikin ohella.
“Urut kiinnostaa laajalti ihmisiä niiden kokonsa, ilmiasunsa sekä sointinsa puolesta. Suurta harrastuneisuuttakin tuntuu löytyvän yllättävän paljon, jonka lisäksi urkujensoiton opiskelu on tullut mahdolliseksi jo monissa musiikkiopistoissakin.”
Sakarin mukaan suomalaisessa urkumusiikissa on menossa tällä hetkellä jonkinasteinen murroskausi. “Kentällä tapahtuu paljon uusia asioita, jotka koen mahdollisuuksiksi.”
“Kuitenkin urkujen aseman parantaminen konserttisoittimena vaatii mielestäni lujaa tahtotilaa ja kovaa työtä. Valitettavasti soitin kärsii jonkinlaisesta kompleksisesta suhteestaan myös kirkkoon. Uskon ja toivon, että festivaalit sekä muut konserttiorganisaatiot päivittäisivät käsitystään uruista soittimena sekä sivistäisivät itseään siihen liittyvän ohjelmiston suhteen.”
Pokaali panoksesta suomalaisen urkutaiteen hyväksi jo vuodesta 1971
Konserttien ja paneelikeskusten lisäksi Organum-seura järjestää festivaalietkoina kaksipäiväisen Koopmanin mestarikurssin Kotkassa. Kilpailua tälle festivaalille ei pykätty, vaikka niin tehtiin esim. hetki sitten järjestetyllä harppufestivaalilla.
Siitä huolimatta palkintojenjakoa pääsee tulevana viikonloppuna tälläkin festivaalilla seuraamaan. Organum-seuran kiertopalkinto on perinteisesti luovutettu uudelle saajalle Helsingin urkupäivien yhteydessä, mutta tänä vuonna saaja siis julkistetaan Helsingin urkufestivaalin päätöskonsertin yhteydessä.
Vuodesta 1971 lähtien jaettu kiertopalkinto on tunnustus erityisen merkittävästä työstä ja panoksesta suomalaisen urkutaiteen alalla. Tällä hetkellä kiertopalkinto on Helsingin Temppeliaukion kirkon pitkäaikaisella urkurilla Tapio Tiitulla. Urkureiden lisäksi palkinto on annettu mm. urkurakentajille. Yksi kuuluisimpia palkinnon aikaisempia haltijoita lienee kuitenkin säveltäjä Kaija Saariaho. Hänelle palkinto annettiin Musiikkitalon urkuhankkeelle antamansa lahjoituksen vuoksi.
Urut, tuo soitinten kuningas
Vastauksena kysymykseen, miksi juuri urkukonserttiin kannattaa tulla, Sakari vastaa napakasti: “Kuten jo Mozart sanoi, urut on soitinten kuningas!”
Sakari jatkaa kuvailemalla urkuja parhaimmillaan täysimittaista sinfoniaorkesteria vastaavaksi soivaksi koneeksi, jota yksi soittaja käsittelee. “Kyseessä on myös monimutkaisin ja hallinnaltaan vaativin soitin. Jos et ole koskaan aikaisemmin kuullut tähtikaartin urkutaiteilijaa luonnossa, voi olla riski, ettet tiedä soittimesta vielä paljoakaan.”
