Pitkin syksyä sieltä sun täältä on kuulunut kulttuurin kannalta huolestuttavia uutisia. Raha vaikuttaa olevan kunnissa tiukoilla ja monissa paikoissa kulttuuri – musiikki mukaan lukien – on säästöleikkurin edessä.
Lokakuussa Rondo uutisoi Kouvolan kulttuurin rahoitusleikkauksista, minkä lisäksi Kemistä on viime viikkoina kuulunut kummia. Festivaalikentällä ei vaikuta menevän yhtään sen paremmin. Viimeisimpänä säästäjien joukkoon on liittymässä Kuhmon kaupunki, joka suunnittelee 20 prosentin leikkausta Kuhmon kamarimusiikille ensi vuonna maksettavaan avustukseen. Asiasta uutisoi tänään 5. joulukuuta Kainuun Sanomat. Lehden mukaan Kuhmo leikkasi tänä vuonna jo muita avustuksia samaiset 20 prosenttia, mutta Kuhmon kamarimusiikki säästyi leikkauksilta juhlavuoden vuoksi. Nyt tilanne on toinen ja festivaalin rahoitus uhkaakin pienentyä noin 22 000 eurolla.
Festivaalin toiminnanjohtaja Sari Rusanen kommentoi Kainuun Sanomille, että kyseessä on festivaalin kannalta merkittävä summa ja kaupungin kanssa yritetään vielä neuvotella avustuksen säilyttämisestä nykyisellä tasolla. Rusasen mukaan festivaali ei kuitenkaan kaadu, mikäli kaupunki päättää leikata avustusta.
Kuhmo, Kouvola tai Kemi eivät ole suinkaan ainoita kuntia, jotka painivat talouden kanssa. Viime viikolla nimittäin esimerkiksi Satakunnan Kansa uutisoi keskiviikkona 27. marraskuuta Rauman liittyvän kulttuurista leikkaavien kaupunkien joukkoon. Raumalaisilla ei ole omaa kaupunginorkesteria, joten kaupungintalouden tasapainottaminen iskee siellä Kuhmon tapaan esimerkiksi festivaalitoimintaan. Nykyiset avustussopimukset yhdeksän eri järjestön kanssa irtisanotaan ja ne neuvotellaan uudelleen avustusmäärärahoihin tehtävän 10 prosentin leikkauksen ehdoilla. Rauman sivistysvaliokunnan päätöksellä avustussopimuksista leikataan viisi prosenttia sekä vuonna 2020 että 2021. Tänä vuonna avustussopimuksen piirissä on ollut muun muassa Rauma Festivoa järjestävä Rauman konserttiyhdistys, jonka toimintaa on tuettu 22 660 eurolla.
Savonlinnassa puolestaan pohditaan, vähennetäänkö oopperajuhlille maksettavaa avustusta vaiko ei. Itä-Savon viime keskiviikkona julkaiseman uutisen mukaan Savonlinnan kaupunginhallitus ei ole antanut talousarvioesityksessään selkeitä ohjeita, kuinka tilanteessa tulisi toimia. Oopperajuhlille maksettava avustus (tänä vuonna 352 000 euroa) kuuluu elinkeinotoimen avustuksiin. Talousarvioesityksessä ensi vuoden kokonaissumma elinkeinotoimen avustuksille on 334 902 euroa, eli 17 000 euroa vähemmän kuin yksinään Oopperajuhlille maksettu avustussumma. Talousarvioesityksen strategiaosassa kuitenkin esitetään, että kaupungin tuki juhlille säilyisi ennallaan. Oopperajuhlien johtaja Jan Strandholmin mukaan kaupungin tuki on juhlille elinehto ja on olemassa riski, että kaupungin tuen pienentyessä myös valtio pienentäisi omaa tukeaan. Myös Kuhmon kamarimusiikki saa osan rahoituksestaan valtiolta, joten pienenisikö sielläkin valtion tuki kaupungin tuen vähetessä?
Mikäli Savonlinnan kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarvioesityksen, tulee myös Savonlinnan sivistyslautakunnan löytää 30 000 euron leikkaukset maksamistaan avustuksista. Sivistyslautakunnan mahdolliset avustusleikkaukset saattavat vaikuttaa myös valtiontukiin, mikäli esimerkiksi Savonlinnan orkesteriyhdistykselle maksettavasta tuesta leikataan. Savonlinnan kaupunginvaltuusto päättää talousarvioesityksestä 9. joulukuuta.
Lisäksi Yleisradio uutisoi torstaina 28. marraskuuta pelihaittoja koskevan kohun keskelle joutuneen Veikkauksen tukemien toimijoiden rahoituksen leikkaamisesta ensi vuonna yhteensä 5,5 miljoonalla eurolla. Syynä leikkauksiin on käyttämättömien veikkausvoittovarojen ehtyminen sekä uhka ongelmapelaamista koskevan kohun heikentämistä pelituotoista. Kulttuurissa tehtävät kahden miljoonan euron rahoitusleikkaukset tarkoittavat käytännössä uusien hankkeiden jäädyttämistä.
Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) johtaja Paula Tuovisen mukaan rahapelitoiminnan tuottojen merkittävä putoaminen olisi katastrofaalista taiteelle ja kulttuurille. “Jos rahoitus rahapelitoiminnan tuotoilla vähenee, niin sitä pitäisi pystyä kompensoimaan jollakin tavoin”, Tuovinen totesi Ylelle viime viikolla. Nyt tehtävien leikkausten lisäksi hallitus linjaa ensi keväänä pidemmän tähtäimen suunnitelmansa veikkausvoittovarojen suhteen. Miten tulevat toimenpiteet vaikuttavat eri alojen rahoitukseen, ei vielä ole tiedossa.
Uutiset laittavat pohtimaan, osataanko kunnissa nähdä orkesterien, festivaalien ja muun musiikkitoiminnan merkitystä kunnille itselleen. Hyvinvointivaikutusten lisäksi kulttuuritoiminnalla on merkitystä myös seutujen elinvoimaisuuden lisäämisessä. Esimerkiksi Kuhmossa Kainuun Sanomien mukaan Kuhmon kamarimusiikin kävijät tuovat paikkakunnalle 2,5 miljoonaa euroa, josta vain 20 prosenttia jää lipputuloina festivaalille. Loppusumma jakautuu alueen muille toimijoille. Lisäksi kuntien kaavailemat säästöt saattavat vaikuttaa myös valtion tukien pienentymiseen ja näin kertautua ennakoimattomasti.