Suomen Kulttuurirahasto julkisti tänään helmikuun lopulla pidettävässä vuosijuhlassa jaettavien keskusrahaston apurahojen saajat. Apurahan saa tänä vuonna yhteensä 1 065 henkilöä tai yhteisöä. Jaossa on kaikkiaan 24 miljoonaa euroa, ja toimintavuoden koko jako on yhteensä 44 miljoonaa. Taiteissa suurin eli 215 000 euron suuruinen apuraha myönnettiin Näppäritoiminnalle.
Kaustisella sijaitsevalle Kansanmusiikki ry:lle myönnetyllä apurahalla on tarkoitus kehittää näppäritoimintaa. Näppäripedagogiikka on muusikko ja musiikkipedagogi Mauno Järvelän kehittämä musiikkikasvatusmenetelmä, jossa kaikenikäiset ja -tasoiset lapset ja nuoret soittavat ja laulavat yhdessä kansanmusiikkipohjaista ohjelmistoa sekä varta vasten sävellettyjä näppärilauluja.
Näppäritoiminnan kehittämishankkeessa on kolme osiota. Niistä laajin on pitkään suunnitellun Näppäriopiston käynnistäminen. Lisäksi näppäripedagogiikan levinneisyyttä pyritään lisäämään mm. tehostamalla lyhytkurssitoimintaa niin kotimaassa kuin ulkomailla sekä luomalla lisää soitettavaa näppärimateriaalia.
“Avustus mahdollistaa näppäripedagogiikan vaikuttavuuden nostamisen uudelle tasolle”, Järvelä iloitsee tiedotteessa.
Myös rovaniemeläinen Kemijoen kulttuurituki ry saa varsin suuren apurahan. Rahasto myönsi yhdistykselle 150 000 euroa Karvalakkioopperan tuottamiseen yhteistyössä Lapin kamariorkesterin kanssa. Kyseessä on monimediainen teos, jossa taiteellinen ja dokumentaarinen aines yhdistyvät kokonaisvaltaiseksi musiikkidraamalliseksi kokonaisuudeksi. Ooppera nostaa esiin Kemijoen patoamisen vuonna 1948 ja sitä seuranneet käsittelyt eri oikeusasteissa. Se käsittelee kysymystä syyllisyydestä ja anteeksiannosta.
Lisääntyneistä jakovaroista huolimatta kilpailu apurahoista on entistä kovempaa. Läpimenoprosentit ovat tieteessä ja taiteessa kokonaisuudessaan lähes yhtä tiukat, vaikka eroja onkin aloittain Kulttuurirahaston saamien lahjoitusten vuoksi.
“Nimikkorahastojen takia säveltaiteissa rahoituspaine on jonkin verran helpompi kuin vaikkapa kuvataiteissa”, yliasiamies Antti Arjava toteaa tiedotteessa.
Kulttuurirahasto tukee suomalaista musiikkielämää myöntämällä apurahoja hyvin erilaisiin tarkoituksiin. Edellä mainittujen mega-apurahojen ohella rahasto myönsi tänäkin vuonna useita apurahoja suomalaisille ammattimuusikoilla ja musiikinopiskelijoille mm. soitinhankintoihin sekä yhteensä yli 400 000 euroa erilaisten festivaalien, konserttisarjojen ja musiikkitapahtumien järjestämiseen.
Lisäksi Kulttuurirahasto tukee esim. muusikoiden sävellystilauksia, ja lähitulevaisuudessa onkin odotettavissa mm. Olli Virtaperkon säveltämä konsertto luonnontorvelle ja barokkiorkesterille sekä Kalevi Ahon nokkahuilukonsertto ja sävellys harmonikalle ja jousitriolle.
Mikkelin musiikkijuhlat puolestaan saa rahastolta taloudellista tukea Rantasalmella syntyneen, mutta koko elämänsä Ruotsissa viettäneen säveltäjä Laura Netzelin (1839–1927) pianokonserton kantaesityksen toteuttamiseen, ja Savon soitannollinen seura pohjoismaisten naissäveltäjien tuotannon puhtaaksikirjoittamiseen, esittämiseen sekä kansainväliseen levittämiseen.
Myös kahdeksan Eminentia-apurahan saajan joukossa on kaksi musiikkialan edustajaa: säveltäjä-muusikko Eero Koivistoinen sekä musiikkitietelijä, professori emerita Pirkko Moisala. Kulttuurirahaston Eminentia-apurahat on tarkoitettu tieteellisen tai taiteellisen elämäntyön ja siitä saadun kokemuksen pohdiskelevaan työstämiseen, tieteiden- tai taiteidenvälisyyden edistämiseen tai aloitteelliseen työskentelyyn kulttuurin yhteiskunnallisen merkityksen lisäämiseksi.
Keskusrahastosta ja 17 maakuntarahastosta koostuva Suomen Kulttuurirahasto on suomalaisista yksityisistä apurahasäätiöistä eniten rahaa vuosittain jakava taho. Muita suuria säätiöitä ovat mm. Svenska Kulturfonden ja Koneen säätiö. Nyt myönnetyt apurahat jaetaan säätiön keskusrahaston varoista. Maakuntarahastojen apurahat jaetaan myöhemmin keväällä tammikuun hakukierroksen perusteella.
Apurahan saajien nimet on nähtävillä Kulttuurirahaston nettisivuilla.