Itsenäisyys on sananvapautta

 

Itsenäisyyspäivän konsertit kulkevat vuodesta toiseen samaa latua: Sibeliusta, jotain muuta ja Maamme. RSO on laajentanut perspektiiviä Helvi Leiviskällä ja Magnus Lindbergin sananvapautta käsittelevällä teoksella Accused.

 

Magnus Lindberg sai Accused-teokseensa inspiraation käydessään Berliinissä DDR-museossa. Siellä hänen huomionsa vangitsi 1960-luvulla nauhoitettu oikeuskuulustelu, jossa turvallisuuspalvelu Stasi hiillosti viatonta ihmistä.

Magnus Lindbergiltä kuullaan RSO:n kaudella kaksi tuoretta teosta: Accused ja toinen viulukonsertto. © PHOTO BY HANYA CHLALA, ARENA/PAL

Lindbergillä välähti: olisiko tässä aihe laulusarjaan, jonka hän oli luvannut tehdä Barbara Hanniganille ja London Philharmonic Orchestralle? Säveltäjä ei kuitenkaan halunnut tehdä perinteistä monodraamaa vaan monikielisen, sisäisesti kompleksikkaamman kokonaisuuden.

Lindberg etsi lisää aineistoa samasta teemasta ja löysi kaksi vastaavaa pöytäkirjaa eri vuosisadoilta. Ensimmäinen oli vallankumousaktiivi Mademoiselle Thérogine de Mericourtin kuulustelu Ranskan vallankumouksen turbulentteina aikoina 1795. Nuori laulaja joutui vankilaan monarkian vastustamisesta.

Toinen tapaus on meidän ajaltamme: Bradley (nyk. Chelsea) Manningin oikeudenkäynti USA:ssa vuonna 2013. Hän on Yhdysvaltain maavoimien sotilas, jonka on epäilty vuotaneen Collateral Murder -videon ja noin 260 000 arkaluontoista diplomaattisähkettä Wikileaksiin. Häntä syytettiin mm. vihollisen auttamisesta, ja hän sai 35 vuoden vankeustuomion.

”Kaikissa kuulusteluissa käytän alkuperäistä pöytäkirja-aineistoa sellaisenaan, en ole dramatisoinut sitä. Sopraanosolisti on sekä syytetty että syyttäjä, ja solistin ja orkesterin rooleissa korostuu yksilö ja yhteiskunta -asetelma”, Lindberg kertoi Rondossa ennen kantaesitystä, joka oli Lontoossa 2015.

”En ota Accused- teoksessa kantaa oikeudenkäynteihin vaan otan asettelun musiikillisena ongelmana, en poliittisena. Totta kai taustalla ovat silti kiristynyt maailmantilanne ja sananvapauden rajoitukset monessa maassa. Teos on kannanotto sananvapauden, demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta”, säveltäjä tiivisti vuonna 2015.

Teos on 30-minuuttinen ajatusten ja tykittävien kysymysten sarja, mutta epilogissa se muuttuu laulajan vokaliisiksi ilman sanoja. Mistään vastauksista ei ole hyötyä.

De Mericourtin kuulustelu muodostuu yhdestä kysymyksestä ja laajasta vastauksesta. Stasi-tapauksessa on 11 kysymystä ja 11 vastausta. Manningin kuulustelu on lyhennelmä pöytäkirjasta, joka koostuu 40 kysymyksestä ja vastauksesta. Siinä säveltäjä eläytyy myös tämän ilmiantajan, Adrian Lamon, asemaan: miten hän lopulta katuu tekoaan.

”Kuulustelumuoto vaikutti tietenkin myös musiikkiin. Orkesteri kuvaa yksilöä tyrannisoivaa yhteiskuntaa, ja suhteessa on paljon jännitettä ja suuria kontrasteja. Eläydyin myös syytetyn tunteisiin, jotka vaihtelevat turhautumisesta hysteriaan.”

Jossain vaiheessa Lindberg mietti, olisiko pitänyt ottaa syyttäjän ja syytetyn rooleihin eri laulajat, ovathan syyttäjät miehiä ja syytetyt kaikissa tapauksissa naisia, mutta silloin musiikista olisi tullut toisenlaista.

RSO:n solistina teoksessa laulaa Anu Komsi.

 

Hämeenniemen talvimuistoja

RSO tarjoaa heti perään myös toisen kantaesityksen, kun Eero Hämeenniemen Winter calm and Summer storms (2016) mezzosopraanolle ja sinfoniaorkesterille kuullaan 14.12. Se perustuu William Shakespearen sonettiin nro 97. Siinä rakastettu on poissa, ja vaikka on kesä, murheellisen runoilijan mielessä on kylmä, pimeä talvi.

Eero Hämeenniemi on uudessa teoksessaan eläytynyt Shakespearen sonetin alakuloon.

”Alkavan syksyn ylenpalttista satoa runoilija vertaa lesken kohtuun; isän kuoleman jälkeen syntyvään lapseen. Lintujen laulu kuulostaa ilottomalta, kuin talvi olisi jo täällä”, säveltäjä kuvailee. Hän alkoi suunnitella teostaan monsuunimyrskyjen riepottamassa Intiassa.

”Ajatus kantaesityksestä joulukuisessa Helsingissä sai mielikuvitukseni liikkeelle. Silloisen ympäristöni ja kantaesityspaikan vastakohtaisuus kiehtoi. Vastakohdat ovatkin uuden sävellykseni keskiössä: hidas/nopea; hiljainen/äänekäs; murheellinen/riehakas:”, hän kertoo.

”Aluksi mezzosopraano laulaa Shakespearen sonetin. Olen pukenut sen hyvin eleettömään, melankoliseen sävelasuun. Kun laulaja vaikenee, orkesteri herää eloon. Koko ajan laulun melodinen aines elää orkesterin nousujen ja laskujen kätköissä. Lopussa laulaja palaa.

 

Myös Englund esillä

Einar Englundin juhlavuosi (100 vuotta syntymästä) saa loppusuorallaan enemmän pontta myös orkesterien ohjelmistossa. Tampere Filharmonia on valinnut itsenäisyyspäivän ohjelmakseen mm. Englundin musiikkia elokuvasta Valkoinen peura.

Tapiola Sinfonietta esittää 3.12. säveltäjän viulukonserton ja päivää myöhemmin koko konsertillisen kamarimusiikkia, Pori Sinfoniettan satsauksena 8.12. on Englundin neljäs sinfonia ja Lapin kamariorkesteri tarttuu teokseen Divertimento Upsaliensis.

Harri Kuusisaari

Edellinen artikkeliKalmanratsun kauhua
Seuraava artikkeliAho shamaanien jäljillä