Viime viikonloppuna päättyneen 8. kansainvälisen Jorma Panula -kapellimestarikilpailun semifinaalien jälkeen brittikriitikko Norman Lebrechtin seuratussa, mutta kiistanalaista mainetta nauttivassa Slipped Disc -blogissa kerrottiin kaikkien finalistien olevan kahden tuomarin, Johannes Schlaeflin ja Nicolás Pasquet’n, nykyisiä tai entisiä kapellimestarioppilaita. Lebrecht nosti omaksi uutisekseen myös vahvistamattoman ja nimettömän kommentin ”kilpailun osallistujalta”, jossa kerrottiin, ettei tuomariston jäsenten tarvinnut jäävätä itseään omien oppilaittensa kohdalla. Lieneekö näin ollut? Asiaa on syytä tutkia.
”En aio kommentoida tuomariston toimintaa”
”Olemme lukeneet sivustoa harmistuneina. Siinä on virheellisiä tietoja, suorastaan valheita. Minulla on omat arvioni, mistä tiedot ovat peräisin, ja olen varma, että kyseessä ei ole ’sisäpiirin lähde’. Lebrecht ei ole ottanut selvää faktoista, mikä on aivan käsittämätöntä Trumpin jälkeisessä maailmassa valeuutisineen”, kommentoi väitteitä kilpailun sihteeri-tuottaja Michael Claussen maanantaina 22. marraskuuta. Hänen mielestään julkiselle vastineelle ei ollut tarvetta.
”En aio kommentoida tuomariston toimintaa muuten kuin sanomalla, että Slipped Discin väitteet ovat vääriä”, vastasi Claussen kysymykseen jääviyssäännöistä.
Pasquet, toinen oppilassuosinnasta syytetyistä kapellimestareista, vastasi sähköpostitse seuraavana päivänä. ”Lebrechtin uskomaton teko on selvästi saanut sysäyksensä joltakulta täynnä kateutta ja katkeruutta. Selvästi tavoitteena on vahingoittaa kilpailun mainetta. Olen iloinen ja otettu, että olen saanut olla osa 8-henkistä tuomaristoa, joka teki kaikki päätökset yhdessä”, Pasquet kirjoittaa.
”Nykyiset ja entiset oppilaani ovat Euroopan menestyneimpien joukossa, ja tämä on saavutettu vain työn laadun, rehellisyyden, tyyneyden ja avoimuuden kautta.”
Myöskään Pasquet ei kommentoinut kysymykseen tuomariston päätöksentekoprosessista ja jääviyssäännöistä.
Keskiviikkona Viljo ja Maire Vuorion säätiö julkaisi vastineen Slipped Discin uutiseen. ”Tuomariston puheenjohtajan, jäsenten ja toimitsijoiden kanssa käydyn keskustelun pohjalta olemme päätyneet lopputulokseen, että blogissanne mainitut mielipiteet perustuvat valheelliseen tietoon”, kirjoittaa säätiön puheenjohtaja Tomas Häyry. ”Tietomme perusteella tuomaristo teki kaikki päätöksensä yhteisymmärryksessä ja hyvässä hengessä. Salaista äänestystä ei käytetty.”
”Aina ollaan menty ilman mitään sääntöjä”
Pääkysymyksestä eli jääväyksestä ei vieläkään ollut löytynyt vastausta ennen viimeistä puhelinsoittoa tuomariston puheenjohtajalle eli Jorma Panulalle itselleen. Olivatko kaikki finalistit Pasquet’n tai Schaeflin oppilaita?
”Kyllä”, Panula vastaa ytimekkäästi.
Entä oliko tuomariston jäsenillä ohjenuorana jäävätä itsensä nykyisten tai entisten oppilaittensa kohdalla?
”Ei sääntöjä. Vapaasti omantunnon mukaan. Kahdeksan tuomaria, kahdeksan mielipidettä, ja meni niin kuin aina: sovinnolla. Aina ollaan viime vuosituhannesta saakka menty ilman mitään sääntöjä.”
Pian puhelun jälkeen Johannes Schaeflilta saapui sähköpostiviesti.
”Pasquet ja minä ehdotimme jäävätä itsemme tämänhetkisten kapellimestarioppilaittemme kohdalla. Panula ja tuomaristo kuitenkin voimakkaasti toivoivat, että jokainen jäsen äänestäisi kaikkien kilpailijoiden kohdalla. Olin ensikertalainen tämän kilpailun tuomaristossa, joten sopeuduin olemassa olevaan tapaan, välttäen kuitenkin puhumasta tai muuten vaikuttamasta tuomaristoon omien oppilaitteni kohdalla”, Schaefli kertoo.
”Äänestys tapahtui aina heti, ennen mitään keskustelua, joka saattaisi vaikuttaa päätöksiin. Toimintaperiaate oli selkeä ja reilu, ja tapahtui hyvässä ja kunnioittavassa hengessä.”
Mistä raju defenssi?
Vähintään väite, että tuomaristo olisi ollut sisäisesti riitainen, on Panula-kilpailun taholta haastateltujen osalta ainakin siis kumottu, mutta Slipped Disc kuitenkin sisälsi myös kulmakarvoja kohottavan totuuden: finaalikolmikkoon päätyivät kahden tuomariston jäsenen omat oppilaat, eikä jääviyssääntöä ollut.
Olisiko pitänyt olla? Se onkin toinen kysymys. Esimerkiksi kansainväliset Sibelius-viulukilpailu, Maj Lind –pianokilpailu ja Mirjam Helin –laulukilpailu soveltavat kaikki tuomaristoihinsa jääviyssääntöjä vastaavissa tilanteissa, ja käytäntö on suurissa kansainvälisissä kilpailuissa standardi.
Kovin törkeät suosimisnostot voisi Panula-kilpailun kahdeksanhenkisessä tuomaristossa helposti kaataa kumoon. Tasaväkisissä äänestyksissä tilanne saattaa hyvinkin olla eri.
Santeri Kaipiainen