Nyt se on varmaa: Turku saa lähivuosina kaupunginteatterin viereen uuden konserttitalon, joka tarjouskilpailun voittaneen ehdotuksen perusteella vaikuttaa upealta. Nyt suunnittelu jatkuu tavoitteena saada kenkälaatikkomalliseen saliin huippuluokan akustiikka ja kaupungille uusi matkailuvaltti.
Turun konserttitalon rakentamispäätöstä edelsi useiden vastaavien hankkeiden tavoin poliittinen vääntö. Se kuitenkin koski viime metreillä enemmän talon sijaintipaikkaa kuin tarvetta sinänsä. Turun kaupunginvaltuuston maanantaisen päätöksen jälkeen paikkakysymys on nyt loppuun käsitelty: se on Aurajoen rannalla Itsenäisyydenaukion tontilla, jossa konserttitalo muodostaa toimivan visuaalisen ja toiminnallisen yhteyden viereisen kaupunginteatterin kanssa.
Tarjouskilpailun voittajaksi on valittu ryhmittymä Harmonia. Ryhmittymän muodostavat Hartela Länsi-Suomi Oy, PES-Arkkitehdit Oy ja WSP Finland Oy sekä alihankkijana Laidun-design Oy. Seuraavaksi käynnistetään konserttitaloa koskeva hankesuunnittelu.
Suunnitteluratkaisun mukaan konserttitalon ja kaupunginteatterin väliin syntyy uusi aukio, jonne sijoittuu myös konserttitalon pääsisäänkäynti. Rakennuksen ulkoarkkitehtuuri hakee innoituksensa ympäröivistä rakennuksista, mutta on kaarevilla muodoillaan näitä pehmeämpi.
Rakennukseen tulee kaksi salia, 1300-paikkainen konserttisali ja 300-paikkainen monitoimisali. Pääsali suunnitellaan orkesterimusiikin esittämisen ehdoilla, ja ”huippuluokan” akustiikasta vastaa hankkeeseen myöhemmässä vaiheessa valittava akustikko.
Turun filharmonisen orkesterin intendentti Nikke Isomöttönen on luonnollisestikin riemuissaan kaupunginvaltuuston päätöksestä, joka syntyi äänin 36–27. Orkesterille koittaa uusi aika ahtaan, rapistuvan ja akustisesti ongelmallisen vanhan konserttitalon jälkeen.
”Meille tärkeintä on, että sali soi hyvin, ja siihen on tämän ehdotuksen pohjalta kaikki mahdollisuudet. Perinteinen kenkälaatikkomalli antaa asiantuntijoiden mukaan parhaat mahdollisuudet tässä kokoluokassa hyvään akustiikkaan”, Isomöttönen iloitsee.
Toisin kuin jostakin jaetuista havainnekuvista on päätelty, orkesteri ei siis ole salin keskellä, vaan sen takana on ainoastaan 100 paikkaa 1300:sta. Monitoimisali on tarkoitus rakentaa niin, että sitä voi tarvittaessa käyttää myös orkesterin harjoitussalina.
Samalla ratkaisu mahdollistaa Isomöttösen mukaan monipuolista, erilaiset yleisöt tavoittavaa toimintaa – mukaan luettuna sähköisesti vahvistetut konsertit ja kokoukset. Näyttämö on mitoitettu 100 esiintyjälle, ja osa siitä on laskettavissa orkesterimontuksi oopperaa silmällä pitäen.
Puupinnat luovat saliin lämpöä, ja yleisötilat avautuvat Aurajoelle. Kaikkineen talo näyttäisi luovan avoimen ja kutsuvan vaikutelman.
Konserttitalon hankesuunnittelussa täsmennetään tilojen käyttöä ja muita yksityiskohtia. Hankkeen vetäjä, kaupunkirakentamisjohtaja Kimmo Suonpää arvelee, että sen jälkeen rakentamispäätös on mahdollista tehdä kaupunginvaltuustossa alkuvuodesta 2023, jolloin rakennus olisi käyttöönotettavissa vuoden 2025 loppuun mennessä
Rakennusbudjetti on 62 miljoonaa euroa. Miten realistisia sangen kohtuulliselta kuulostava budjetti ja pikaiselta kuulostava aikataulu ovat? ”Kyllä me niitä realistisena pidämme. Siksi hankintamenettelyksi valittiin projektiallianssi, jotta asiat pysyvät sellaisina kuin on sovittu”, Isomöttönen sanoo toiveikkaana.
Konserttitalo ja teatteri yhdistyvät myös fyysisesti, mikä antaa intendentin mukaan mahdollisuuksia monenlaisille synergioille koskien mm. asiakaspalvelun ja henkilökunnan tarpeita. ”Se ei silti merkitse sitä, että orkesteri soittaa teatterin musikaaleissa”, hän kiirehtii tarkentamaan.
Kattoterassin mahdollinen ravintola ei kuulu kustannusarvioon, mutta se on tarkoitus toteuttaa yhteistyössä yksityisten tahojen kanssa. Ainakin tarjolla olisi Turun parhaisiin kuuluva maisema. Varmaa on, että suunnitelman pohjalta voisi nousta Aurajoen kulttuurimaisemaa kunnioittava kokonaisuus, joka toimisi myös matkailuvalttina.
Seuraavassa PES-Arkkitehdit Oy:n havainnekuvia konserttitalosta