Tuoreen tutkimuksen mukaan ulkomaalaistaustaisten taide- ja kulttuurialan ammattilaisten työllistymistä suomalaiselle taide- ja kulttuurikentälle haittaavat kielitaidon ja verkostojen puute. Rekrytoinneissa myös ulkomaalaisten osaaminen jää helposti tunnistamatta. Parhaiten ulkomaalaiset työllistyvät musiikin alalle.
Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore toteutti vuosina 2017–2020 tutkimuksen ulkomaalaissyntyisten taide- ja kulttuurialan ammattilaisten asemasta suomalaisella taide- ja kulttuurikentällä. Tutkimuksessa tarkasteltiin valtionosuutta saavia museoita, teattereita ja orkestereita sekä Taiteen edistämiskeskusta (Taike).
Tutkimuksen keskeinen aineisto koostuu ulkomaalaissyntyisille alan ammattilaisille sekä taide- ja kulttuurilaitosten johtajille kohdennetuista kyselyistä sekä valituissa taide- ja kulttuuriorganisaatioissa tehdyistä haastatteluista.
Lähemmin tutkimuksessa tutkittiin mm. Kuopion kaupunginorkesterin ja Taiteen edistämiskeskuksen käytäntöjä.
Tutkimuksen kohteena olleiden taide- ja kulttuurilaitosten sekä Taiken edustajat suhtautuvat positiivisesti kulttuurien moninaisuuteen taidekentällä.
Tutkimuksen mukaan kuitenkin ulkomaalaiset taide- ja kulttuurialan ammattilaiset kokevat, ettei heidän osaamistaan ja koulutustaan arvosteta tai tunnisteta Suomessa. Myös vajavainen suomen kielen taito asettaa esteitä, sillä tärkeä tieto on usein saatavilla vain suomeksi ja työtehtävissä edellytetään sujuvaa suomen osaamista.
Lisäksi tutkimuksen mukaan suomalaisella kulttuuri- ja taidealalla esiintyy syrjiviä käytäntöjä, epäasiallista käytöstä sekä rasismia.
Taidealoista musiikki erottuu tutkimuksessa selvästi edukseen, sillä eniten ulkomaalaisia työskentelee suomalaisissa ammattiorkestereissa. Tärkein syy lienee se, että orkestereihin haetaan töihin koesoitolla, jossa vähintään ensimmäinen kierros soitetaan sermin takaa. Tällöin testataan ainoastaan hakijoiden soittotaitoa, eikä esimerkiksi suomen kielen osaamista.
Tutkimusraporttiin pääset tutustumaan täällä.
Kulttuurierot eivät ole pahasta.