Oulun kauppakamarin Kainuun kauppakamariosaston ensimmäinen Maine teko -tunnustus annettiin Suomen perinteikkäisimpiin festivaaleihin kuuluvalle Kuhmon kamarimusiikille maanantaina 14. lokakuuta. “On äärettömän hienoa, että tunnustus tulee oman alueen toimijoilta. Maine teko 2019 -tunnustus Kuhmon kamarimusiikille on kunnianosoitus festivaalin pitkäjänteiselle 50 vuoden työlle ja kaikille tässä työssä mukana olleille”, festivaalin toiminnanjohtaja Sari Rusanen kertoi. “Erityisen hyvältä tämä tuntuu juhlavuonna, kun olemme onnistuneet saavuttamaan pitkän työn tuloksena sekä kansallista että kansainvälistä jatkuvaa arvostusta”, Rusanen vielä jatkoi kauppakamarin tiedotteessa.
Rovaniemellä puolestaan käynnistyi tällä viikolla Kaikukortti-kokeilu, joka pyrkii parantamaan vähävaraisten kaupunkilaisten mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään. Rovaniemen kaupunki tiedotti asiasta tiistaina 15. lokakuuta. Maksuton kortti on tarkoitettu yli 16-vuotiaille Rovaniemen sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaille, jotka ovat niin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, että verkostoon kuuluvien palvelujen käyttö ei muutoin ole mahdollista. Vuoden 2020 syyskuun loppuun kestävän kokeilun aikana kortilla pääsee nauttimaan muun muassa Lapin kamariorkesterin soitosta sekä Konserttikeskus Korundin ja Lapin musiikkiopiston järjestämistä konserteista. Lisäksi Kaikukortilla voi hankkia myös esimerkiksi Musiikkoulu Pop Upin kurssipaikkoja. Kulttuurituottaja Matti Selin kertoi Lapin Kansalle kokeiluun osallistuvien tahojen lähteneen mukaan goodwill-periaatteella, sillä he eivät saa rahallista korvausta kortin käytöstä.
Mikkelissä taas muun muassa Mikkelin musiikkijuhlien omistama kongressi- ja konserttitalo Mikaelin toimitusjohtaja Miia Korja erosi tehtävästään edeltävällä viikolla. “Lähes 13 vuotta toimitusjohtajana on ollut pitkä, mutta antoisa matka. Olen tehnyt töitä yrittäjähengellä ja suurella sydämellä. Nyt kuitenkin on aika tehdä jotain muuta”, Korja totesi konserttitalon torstaina 10. lokakuuta julkaisemassa tiedotteessa. Nyt kaupungissa haetaan konserttitalolle ja Saimaa-stadiumille yhteistä toimitusjohtajaa, tiesi mikkeliläinen Länsi-Savo kertoa tämän viikon tiistaina. Lehden mukaan valinta pyritään tekemään tämän kuun aikana ja uusi toimitusjohtaja pyritään valitsemaan tämän vuoden tammikuusta lähtien ilman toimitusjohtajaa toimineen Saimaa-stadiumin toimitusjohtajaehdokkaista. Tulevaisuus näyttää, miten urheilun ja taiteen liitto onnistuu Mikkelissä.
Lisäksi tällä viikolla Yle Uutiset kertoi Ooppera Skaalan uudesta Baby Jane -produktiosta. Ooppera Skaalan taiteellisen johtajan, mezzosopraano Essi Luttisen käsikirjoittama ooppera perustuu kirjailija Sofi Oksasen samannimiseen romaaniin. Musiikin oopperaan on säveltänyt Sibelius-Akatemian musiikkiteknologialla opiskellut säveltäjä Markus Kärki. Luttisen mukaan Kärki on aiemmin tehnyt erityisesti peli- ja elokuvamusiikkia. Kärki säveltää tietokoneella, mutta käyttää kuitenkin sinfoniaorkesterin äänimaailmaa. Ooppera Skaala pyrkii toiminnallaan uudistamaan oopperagenreä. “Haluamme, että ooppera voisi uudistua mielenkiintoisella ja yleisöä kiinnostavalla tavalla. Tämän päivän ihmiset ovat nähneet esittävän taiteen alalla kaikenlaista. Tavoitteemme on, ettei ooppera taidemuotona pölyty vanhanaikaiseen muotoon, vaan sekin voisi tulla tähän aikaan”, Luttinen totesi Ylen Puoli seitsemän -ohjelmassa. Janne Lehmusvuon ohjaama ja lavastama ooppera saa ensi-iltansa sekä ensiesityksensä Helsingissä Aleksanterin teatterissa ensi viikolla keskiviikkona 23. lokakuuta. Lavalla kuullaan Luttisen lisäksi sopraano Tuuli Lindebergiä ja Laura Heinosta.
Äskettäin avautuneessa Musiikkimuseo Famessa on esillä kuvataiteilija Raija Malkan teos kunnianosoituksena säveltäjä Kaija Saariaholle. Malkan taidetta on mahdollista nähdä ensi vuonna muuallakin, sillä Helsingin keskustassa sijaitseva taidemuseo Amos Rex tiedotti tällä viikolla Malkan ja Saariahon valtaavan yhdessä museon näyttelytilan vuoden 2020 kesällä. 10.6.–30.8.2020 esillä tulemaan olevan näyttelyn nimi Blick (katse) viittaa kuvataiteilija Wassily Kandinskyn vuonna 1912 julkaistuun runoon, joka sisältyy Saariahon näyttelyssä kuultavaan äänimaisemaan. Taiteilijoiden katseet yhdistyvät näyttelyn kolmiulotteisessa tilassa ja näyttelyn tilalliset ratkaisut kommentoivat Amos Rexin arkkitehtuuria eri aisteja herkistävällä tavalla. Näyttely tulee olemaan moniaistinen kokonaisuus, jossa kävijä voi rakentaa omia asetelmiaan Malkan ja Saariahon väri- ja äänimaailmaan.