Missä ajassa kiihdytät Musiikkitalosta Kulttuuritaloon?

 

 

Autoteollisuus kerää mielikuvia varpaillaan vinhasti rullaavasta futurismista, vaikka sen tuotekehityksessä kuvan ja äänen hallinta on pikemminkin yksi etana. ”Kymmenen vuotta vanhat autot näyttävät ikuisuuden vanhoilta viihdeteknologian näkökulmasta”, kiteyttää äänen ja ohjelmoinnin asiantuntija Jaska Uimonen.

 

Autojen tietokoneistuminen on nyt vaiheessa, jossa jo tapahtunut edistys alkaa näyttää pientä silmäilyä suorittavalle kuluttajallekin todelta. Tietotekniikkajätti Intelin ohjelmoija Jaska Uimonen havainnollistaa tätä oman, kolme vuotta vanhan kulkupelinsä kautta. Kojelaudan muutaman rivin digitaalinäyttö edustaa varsinaista vanhaa aikaa, jos sitä vertaa tapaan ohjailla nykyisiä käyttöjärjestelmiä laajalta kosketusnäytöltä. Kontrollin alla on totutusti myös ääni eli Helsingin yliopistossa musiikkiakustiikkaa opettavan Uimosen erityisala.

”Automallista riippuen kaiutinjärjestelmä voi olla huikea. Tällaisen ääni-ihmisen kannalta se on monimutkaisuutensa takia hirveän mielenkiintoista. On valtavasti kaiuttimia sekä toisaalta myös mikrofoneja ja videonäyttöjä.”

Musiikintutkimuksen parissa kouluttautunut Jaska Uimonen on työskennellyt ohjelmoijana 15 vuotta. © Tatu Tamminen

Jokaiseen makuun luulisi olevan myytävää vastinetta, eikä uutena asiana tule se, miten autot ovat yhtenä kuluttajateollisuuden haarana tarjonneet suuren skaalan erilaista varustelutasoa. Luksus nostaa kyllä hintaa, mutta Uimonen muistuttaa, että yhtäältä autossa vietetty pitkä aika puhuu puolestaan ja toisaalta pieni ryhmä ostajista kokee varustevalinnoissaan ”all inclusive” -pakkoa.

”Esimerkiksi Jaguarilla on ollut suunnitelmia 60 kaiuttimen järjestelmistä. Musiikinkuunteluun luodaan konserttisalin akustiikkaa. Autoissa hyvä puoli verrattuna kotiin on, että pakettia pystytään räätälöimään paljon käyttövalmiimmaksi. Tällainen auto on todennäköisesti eristetty hiljaiseksi”, kertoo Uimonen ja lisää, että joihinkin malleihin puolestaan lisätään keinotekoista moottoriääntä turvallisuuden ja tottumuksen vuoksi.

Koti -ja autoviihteen ero ei voisi enempää korostua, kun astutaan turvallisuuden ja autojen ehdottomalle vyöhykkeelle. Lakipykälien läsnäolo korostuu ohjelmistojen laadinnassa. Liikkuminen on otettava huomioon, sillä esimerkiksi tietyissä maissa auton etutilan katselijan liikkuvan kuvan täytyy seisahtua auton ollessa liikkeessä. Kaistavahti tai jokin muu varoituksia puskeva elektroninen laite ajaa äänimerkkinsä kaiuttimista niin, että se nousee asianmukaisesti musiikin päälle.

Monivuotisen yhteistyön kautta autoteollisuuteen kurkistanut Uimonen kuvailee, että haastattelun aikana edessämme olevalla pöydälläkin olisi tietynlainen ”ihan fine viihdejärjestelmä”. 4G-verkkoon kytketty puhelin kirkastaa suuren dilemman. ”Jos tuo kännykkä olisi vain kiinni autossa ja siinä vaikkapa Spotify ja Netflix yhteydessä kaiutinjärjestelmään, niin sehän olisi siinä.”

Kun autojen suhteellisen suuri markkina on vaikkapa Etelä-Amerikassa, jossa 3G- ja 4G-kattavuutta on vähän, nopeat panostukset eivät kohdistu juuri tähän puoleen. Ja samalla oma ilmansuuntamme on tässä kehityksen tukkeutumisessa kärsijän roolissa, Uimonen kuvailee. ”Nyt tulee muistaa, että Suomi on mobiiliverkoissa aivan maailman kärkeä. Me kuljemme täällä koko ajan laitteiden kanssa nettiyhteydessä, ja se tekee näihin asioihin suhtautumisesta hämäävää.”

”Meillähän valtava ihmismassa ylläpitää autoradiokuuntelullaan radiotoimintaa, mutta radion haaste ovat tästä eteenpäin itseohjautuvat autot. Kohta käyttäjä vain surffaa netissä, tekee töitä, katsoo elokuvaa tai kuuntelee keskittyneesti live-konserttia ja on aivan uskottavasti olevinaan paikan päällä Musiikkitalossa.”

Virtuaalitodellisuuteen kurvaaminen voi innostaa, mutta kun autoa tarkastelee isona hankintana, mieleen jumittuu lähinnä kysymys teknologian elinkaaresta. Myös Uimonen näkee, että teollisuus painiskelee ”ymmärrettävällä ja ärsytttävällä” tavalla siinä, miten auto uudistuu kokonaisuutena – tällä hetkellä kuumasta itseohjautuvuusbuumista huolimatta – hitaammin kuin aikansa kuluttajalaitestandardit.

”Jos lyö tänään lukkoon tietyn audiojärjestelmän, sille on oltava tuotetuki seuraavien 20 vuoden ajan. Mitä jos 15 vuoden päästä joku kertoo löytäneensä juuri tästä systeemistä bugin, joka altistaa hakkeroijan pääsemään käsiksi jarrujärjestelmään kesken ajon? Eli kannattaako autoon ylipäätään asentaa sellaista, johon ei nähtävästi pystytä keksimään tyydyttävää tapaa vaihtaa ikään kuin keskikonsoliin kaikki kerralla kiinni kliksauttaen, kun laite ikääntyy? Juuri tätä autoteollisuus pohtii.”

Tatu Tamminen

Edellinen artikkeliHelmikuun kantaesitykset
Seuraava artikkeliKansallisen oopperan juurilla